Page 34 - Hyvä Elämä 8/2021

sen ja valkopartaisen tontun hahmon joulu- pina vuosinaan paljolti art noveau- ja jugend Martta Wendelinin
kortteihinsa, jotka levisivät myös Suomeen ja -tyylisiä. ja Rudolf Koivun
vaikuttivat suomalaisten kuvittajien joulutont- – Tämä linja näkyy vielä hänen 1920-luvin jouluisia kuvia on
tujen hahmoihin. Euroopasta Suomeen tullut töissäänkin, juuri lastenlehtien kuvituksissa ja nähtävillä Taiteilijakoti
Pyhään Nikolaukseen perustiva joulupukin satukuvitusaiheissa. Erkkolan näyttelyssä
hahmo ei myöskään alkuun ole ollut puna- 1930-luvulla Wendelinin tyyli muuttui ko- ”Lapsuuden joulu –
nuttuinen, vaan joulupukilla oli yleensä yllään risteellisemmasta pelkistetympään ja tyylitel- Martta Wendelinin
ruskehtava turkki. lympään suuntaan. Väreistä tuli selkeitä, ja ja Rudolf Koivun
niiden käyttö oli ohuen vesivärin sijaan peit- joulukuvituksia”
Suurperheen lapsi ja orpopoika tävämpää. 10.11.2021-16.1.2022.
Wendelin kiinnostui myös talonpoikais- ja Taiteilijakoti Erkkola,
Turvattoman lapsuuden viettänyt Koivu jäi käsityöläisaiheista. avoinna ke-su klo 12-17
nuorena orvoksi, joten onnellisten kodin jou- – Vuonna 1937 hän muuttikin maaseudul- Rantatie 25, Tuusula
lujen kuvaajana hän ei ole omimmillaan. le, mutta maaseudun ihailu oli tullut hänen www.erkkola.fi
Koivun aiheissa on jännittävyyttä, ja hän taiteeseensa jo aikaisemmin.
on kuvittanut lasten joululehtiin tunnelmal- Myöhäisempi, 1950-luvun tyyli oli sitten
taan maagisia joulutarinoita. Pariisin matkan kuvituksissakin maalauksellisempaa. HE
vuonna 1914 tuomat vaikutteet baletin maa-
ilmasta sekä ranskalaisesta taiteesta näkyvät
Koivun fantasiamaailmassa. Martta Wendeli-
nin suurperheessä vietetty onnellinen lapsuus
välittyy hänen iloisissa, kodin joulua kuvaavis-
sa aiheessaan. Wendelinin joulupukitkin ovat
kiltimpiä, mutta yhtä valkopartaisia.
– Näyttelyn pääsalissa on Amerin kult-
tuurisäätiön kokoelmasta 1930-40 -luvuilta
Koivun hieno sarja, jossa on muhkeita val-
kopartaisia joulupukkeja. Koivun joulukuvat
ovat värimaailmaltaan pitkälti sini-puna-val-
ko-voittoisia.
Koivu oli paitsi kuvittaja, myös kirjoittaja.
Häneltä on esillä satuaiheita, muun muassa
Tonttujen joulu 1930-luvulta, Joulu-uni ja
tarina joulutähdestä.
– Joulutähti-tarinassa on hienot ja jännit-
tävät fantasiakuvitukset.
Joulutonttujen kuvaajina Koivu ja Wende- Martta Wendelin, Sadun ihme -kuvitus, Joulusirkka-lehti, 1927.
lin liikkuvat samoilla linjoilla: tontut ovat pu- Tuusulan taidemuseon kokoelma.
nanuttuisia, hinteliä ja leikkisiä.
Etenkin kodin kuvauksissa voi Wendenillä
nähdä myös ruotsalaisen Carl Larssonin vai-
kutusta idyllisissä kodin ja lapsuuden jouluja
huokuvissa tunnelmissa.
– Koivulta löytyy myös kotiaiheita, mutta
hänen lapsuutensa orpona näkyy hänen joulu-
kuvituksissaankin. Niissä on hiukan ulkopuo-
lisuuden tunnetta, eivätkä ne ole niin lämmin-
henkisiä kuin Wendelinin joulukuvat.
Koivun fantasiamaailma on sadunomai-
nen, voimakastunnelmainen ja jännittävä.
Wendelinillä on arkisempaa sadun kuvausta.

Koristeellisesta pelkistettyyn

Wendelinin teemoissa on usein lapsia laula-
massa joulukuusen ääressä, lahjoja ihailemas-
sa tai katsomassa ikkunasta ulos tähtiin.
– Kyllä häneltä tosin löytyy yhteiskunnan
epäkohtien käsittelyäkin, ei kaikki ole aina
kiiltokuvamaista. Hän on myös kuvittanut ta-
rinoita, jossa köyhän perheen hyvä jouluaat-
to syntyy jonkun onnellisen käänteen kautta.
Wendelinin työt olivat hänen varhaisim- Rudolf Koivu, Nukku-Matti, 1919. Amerin Kulttuurisäätiön kokoelma.

34!Hyvä Elämä