Krooninen munuaistauti ja pitkäaikaiset maksasairaudet heikentävät merkittävästi niihin sairastuneiden elämänlaatua, työ- ja toimintakykyä sekä aiheuttavat huomattavaa kuormitusta terveydenhuollolle ja yhteiskunnalle, selviää Munuais- ja maksaliiton ja Boehringer Ingelheimin toteuttamista kyselyistä munuais- ja maksasairauksista. Kyselyihin vastasi yhteensä yli sata yleis- ja erikoislääkäriä eri puolilta Suomea.
Valtaosa munuaiskyselyyn vastanneista lääkäreistä katsoi munuaistaudin aiheuttavan myös merkittäviä epäsuoria kustannuksia esimerkiksi sairauspoissaolojen ja ennenaikaisen työuran päättymisen vuoksi. Myös valtaosa maksalääkäreistä näki maksasairauksien aiheuttavan merkittäviä kustannuksia yhteiskunnalle.
”Kyselyjen tulokset osoittavat, että lääkärit tunnistavat munuais- ja maksasairauksien vakavuuden ja pitkäaikaiset vaikutukset. Varhainen tunnistaminen ja hoito ovat keskeisiä sekä sairastuneiden hyvinvoinnin että yhteiskunnan kestävyyden näkökulmasta”, sanoo Munuais- ja maksaliiton toiminnanjohtaja Sari Högström.
Molemmissa kyselyissä sairastuneiden taloudellinen tilanne nousi esiin merkittävänä syynä siihen, että sairastunut voi jäädä ilman tarvitsemaansa lääkehoitoa. Lisäksi hoidon esteiksi tunnistettiin muun muassa sairauden oireettomuus alkuvaiheessa, myöhäinen diagnosointi, viivästynyt hoitoon hakeutuminen sekä sairastuneen elämäntilanteeseen tai hoitoon sitoutumiseen liittyvät haasteet.
Lähes kaikki munuaissairauksia koskevaan kyselyyn vastanneet lääkärit ja valtaosa maksasairauksia koskevaan kyselyyn vastanneista lääkäreistä arvioivat, että varhaisemmalla lääkehoidolla voitaisiin vähentää sekä kroonisen munuaistaudin että maksasairauksien aiheuttamaa taakkaa ja kustannuksia terveydenhuollossa.
Kroonisen munuaistaudin ja monien pitkäaikaisten maksasairauksien lääkehoidot eivät kuulu Kelan 65 prosentin erityiskorvattavuuden piiriin, vaikka valtaosa kyselyihin vastanneista lääkäreistä pitää sairauksia verrannollisina muihin erityiskorvattaviin sairauksiin. Sairastuneet saavat lääkkeistään pääsääntöisesti vain peruskorvauksen, mikä voi kasvattaa omavastuukustannuksia ja muodostaa esteen hoidon toteutumiselle.
”Loppuvaiheen munuaistaudin hoidot kuten dialyysihoito ja munuaisensiirto aiheuttavat merkittäviä kustannuksia yhteiskunnalle. Kustannuksia syntyy kuitenkin myös jo paljon aikaisemmin, sillä sekä munuais- että maksasairaudet voivat aiheuttaa muita vakavia terveysongelmia, lisätä terveydenhuollon palveluiden tarvetta ja heikentää työ- ja toimintakykyä. On tärkeä vahvistaa munuais- ja maksasairauksien näkyvyyttä kansansansairauksina, jotta voimme kehittää niiden ennaltaehkäisyä ja sairastuneet saavat tehokkaan ja inhimillisen hoidon”, sanoo Högström.
