Syöpä on ikävä asia ja Mika Kähäri, 57, tietää kuolevansa siihen.
”Mutta se ei ole murskaava tekijä elämässäni. Kun katson taaksepäin, tuskin tekisin elämässäni mitään toisin.”
Tamperelainen Mika Kähäri sairastaa parantumatonta aggressiivista munuaissyöpää. Kuoleman läheisyys ei ole kuitenkaan vienyt häneltä elämäniloa. Päinvastoin, kiire on väistynyt, pienet asiat ovat saaneet uuden merkityksen ja elämästä on tullut jopa valoisampaa. Yksi asia surettaa silti: yhteistä vanhuutta vaimon kanssa ei tule.

Syöpä on ikävä asia ja Mika Kähäri, 57, tietää kuolevansa siihen.
”Mutta se ei ole murskaava tekijä elämässäni. Kun katson taaksepäin, tuskin tekisin elämässäni mitään toisin.”
Pääkaupunkiseudulla asuva Mikko, 63, oli jo pitkään tuntenut olonsa jotenkin vetämättömäksi. Työpäivän jälkeen ei jaksanut oikein mitään. Omakotitalon monet pikku…
Mitä tehdä, kun jokin asia menee ihon alle eikä lähde pois, vaan sitä tulee vatvottua päivästä toiseen? Juuri ilmestynyt kahden…
Mikä on ollut vaikeinta elämäntapamuutoksessa? Onko se kenties ajanpuute vai onko motivaatio loppunut kesken kaiken? ”Myös lipsahdukset ja niiden jälkeen…