lääketieteellinen johtaja Julia Bielik.
Taloustutkimus teetti lääkkeelliseen painonpudotukseen erikoistuneen digiklinikka Supernormalin toimeksiannosta väestökyselyn, jossa selvitettiin ylipainoisten kokemuksia terveydenhuollosta ja heidän saamasta tuesta painon pudottamisessa. Kyselyyn vastasi yhteensä 596 suomalaista, joiden BMI oli vähintään 30, mikä lasketaan merkittäväksi lihavuudeksi.
Mitä lihavampi potilas, sitä huonommat kokemukset
Huonon kohtelun, häpeän ja hoidon välttelyn kokemukset kasvavat jyrkästi painoindeksin mukana. Lisäksi naiset ja nuoret 18–34-vuotiaat vastaajat kokevat enemmän häpeää miehiin ja muihin ikäryhmiin verrattuna. Naisista 45 prosenttia kokee tulleensa kohdelluksi huonosti, miehistä 23 prosenttia, ja yhtä moni (45 %) on jättänyt painon puheeksi ottamatta häpeän vuoksi (miehistä 25 %). Joka neljäs (27 %) ylipainoinen nainen on jättänyt hakeutumatta hoitoon muun vaivan takia (miehistä 12 %).
”Nuorista ylipainoisista yli puolet (52 %) on jättänyt painon puheeksi ottamatta, ja joka kolmas (32 %) on painonsa takia välttänyt hoitoon hakeutumista jonkun muun vaivan takia. Myös kynnys varata lääkäriaika painoon liittyen on nuorilla selvästi korkeampi kuin muilla vastaajaryhmillä”, summaa tuloksia Supernormalin lääketieteellinen johtaja Julia Bielik.
Lihavuuteen ei suhtauduta tarpeeksi vakavasti, sanoo painonhallinnan lääkäri
Kyselyssä selvitettiin myös sitä, mitä tapahtui, kun potilas viimeksi otti esille ylipainonsa terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.
”Kun potilas, vihdoin uskalsi ottaa puheeksi ylipainonsa, lähes joka kolmannelle (30 %) annettiin ylimalkaisesti neuvoksi syödä vähemmän ja liikkua enemmän, mutta varsinaista seurantaa ei tarjottu. Suunnitelman ja seurannan sai vain 8 prosenttia vastaajista, ja ravitsemusterapeutille tai painonhallintaohjelman piirin ohjattiin 21 prosenttia. Lääkehoitoa tarjottiin 15 prosentille, BMI 40+ -ryhmässä lääkehoitoa tarjottiin joka kolmannelle (32 %)”, Bielik kertoo.
Bielikin mukaan tutkimustulokset kertovat, että lihavuuteen ei välttämättä suhtauduta aitona sairautena eikä osata hoitaa ylipainoisia potilaita tilanteen vaatimalla vakavuudella.
”Lihavuus on sairaus siinä missä korkea verenpaine tai diabetes ovat sairauksia, ja lihavuuteen tulee suhtautua samalla vakavuudella kuin muihin sairauksiin. Painoindeksin ylittäessä 30 tulee vahvasti harkita erilaisia keinoja, myös lääkkeellisiä vaihtoehtoja, lihavuuden hillitsemiseksi, sillä ylipaino itsessään altistaa myös monelle muulle sairaudelle”, hän sanoo ja peräänkuuluttaa asennemuutosta niin potilaiden kuin lääkäreidenkin suhtautumisessa ylipainon hoitamiseen.
Painonhallinnan potilaita helpottaisi, jos saisi kaikki palvelut yhden luukun periaatteella
Avun hakeminen painonhallintaan on monimutkaista. Tätä mieltä ovat kaksi viidestä (41 %) vastaajasta. Joka neljäs (27 %) kertoo jääneensä yksin ylipainonsa kanssa. Joka toinen (49 %) toivoisi, että apua olisi saatavilla yhden luukun periaatteella. Vastaukset korostuvat kyselyn ylimmässä, BMI 40+ -ryhmässä, jossa yhden luukunperiaatetta toivoisi jopa 71 prosenttia vastaajista.
”Nyky-yhteiskunnassa terveyspalvelut ovat yleensä hyvin pirstaloituneita. Ylipainoinen potilas saa painonhallinnan reseptilääkkeen lääkäriltä, mutta ravitsemusasiantuntijaa ja terveysvalmentajaa pitää hakea itsenäisesti muualta. Personal trainerit toimivat myös pääsääntöisesti kuntokeskusten yhteydessä, jonne moni ylipainoinen ei kehtaa astua”, Bielik pohtii.
Lääkkeelliseen painonpudotukseen erikoistunut digiklinikka Supernormal aloitti toimintansa Suomessa lokakuussa. Supernormalin liiketoiminnan ydin on kullekin potilaalle räätälöidyn henkilökohtaisen hoitotiimin palvelut painonpudotuslääkkeiden ohella. Lääkäristä, ravitsemusasiantuntijasta, personal trainerista ja terveysvalmentajasta koostuva hoitotiimin tavoitteena on tukea tehokasta, turvallista ja kestävää painonpudotusta. Painonsa kanssa kamppailevaa potilasta ei jätetä yksin, vaan häntä opastetaan ja tuetaan seitsemänä päivänä viikossa.
Tietoa tutkimuksesta
Väestökysely toteutettiin nettikyselynä Taloustutkimuksen valtakunnalliseen kuluttajapaneeliin 26.–28.10.2026. Tutkimukseen osallistui yhteensä 596 täysikäistä suomalaista, joiden BMI-painoindeksi oli 30 tai enemmän. Tutkimuksen laskennallinen virhemarginaali on enimmillään +-4-%-yksikköä.
