Kilpi-sovellukseen ilmoitetussa englanninkielisessä huijausviestissä lähettäjä väittää ostaneensa hakkereilta pääsyn vastaanottajan sähköpostitiliin ja asentaneensa tämän laitteille troijalaisen sähköpostilinkkien kautta. Väitetyn haittaohjelman kerrotaan antavan pääsyn muun muassa kameraan, mikrofoniin, viesteihin ja kuviin sekä mahdollistavan laitteen etäohjauksen.
Huijari väittää kuvanneensa vastaanottajasta intiimiä materiaalia ja uhkaa lähettää sitä tämän läheisille ja työtovereille sekä julkaista verkossa. Hän vaatii tallenteiden levittämisen estämiseksi 7 010 dollaria bitcoinina alle 50 tunnin kuluessa viestin avaamisesta. Vastaanottajaa myös kielletään kertomasta viestistä muille tai ottamasta yhteyttä poliisiin.
”Tällainen huijaus on rakennettu herättämään mahdollisimman voimakas tunnereaktio. Häpeällä, pelolla ja tiukalla aikarajalla yritetään estää vastaanottajaa pysähtymästä arvioimaan, ovatko väitteet totta. Kilpi-sovellukseen tehdyt ilmoitukset auttavat meitä tunnistamaan nopeasti, millaisia huijauksia suomalaiset juuri nyt kohtaavat”, sanoo Suomen Telemarkkinointiliitto ry:n perustaja Arto Isokoski.
Muita huijauksia ja ulkomaisia soittoja
Kilpi-sovellukseen on ilmoitettu viime viikkoina myös paljon McAfee Antivirus -nimellä sekä LähiTapiolan ja S-Pankin nimissä lähetettyjä huijausviestejä. Huijarit hyödyntävät tunnettujen yritysten ja palveluntarjoajien nimiä saadakseen viestinsä vaikuttamaan luotettavilta. Erityisesti pankkipalveluihin, vakuutuksiin ja tietoturvaan liittyvät yhteydenotot voivat herättää vastaanottajassa tarpeen reagoida nopeasti.
Lisäksi Kilpi-sovellukseen on ilmoitettu runsaasti huijauspuheluita Iso-Britannian (+44), Ranskan (+33), Ruotsin (+46), Italian (+39), Puolan (+48), Tanskan (+45) ja Portugalin (+351) suuntanumeroista. Ulkomainen suuntanumero ei yksin tarkoita huijausta, mutta tuntemattomaan numeroon ei kannata soittaa takaisin ilman syytä.
Puhelinmyynti häiritsee edelleen suomalaisia
Kaikki Kilpi-sovellukseen ilmoitetut häiritsevät yhteydenotot eivät ole huijauksia. Kotimaisista numeroista on raportoitu muun muassa sähkönmyyntiin, rakennuspalveluihin, vakuutuksiin, lehtimyyntiin ja rahankeräykseen liittyviä myyntisoittoja. Myös erilaiset lainatarjoukset etenkin tekstiviestitse jatkuvat.
Suomen Telemarkkinointiliitto ry:n kannattajajäsenyyteen sisältyvät sekä puhelinmyyntikielto että Kilpi-sovellus. Puhelinmyyntikiellon tarkoituksena on vähentää Suomessa toimivien yritysten suoramarkkinointisoittoja. Liitto tarjoaa yrityksille sähköisen rajauspalvelun, jonka avulla kiellon tehneiden jäsenten puhelinnumerot voidaan rajata pois yritysten soittolistoilta. Jos kieltoa ei noudateta, jäsen voi ilmoittaa asiasta liitolle, joka voi reklamoida yritykselle hänen puolestaan.
Palvelut täydentävät toisiaan: puhelinmyyntikielto pyrkii ehkäisemään ei-toivottua puhelinmyyntiä jo ennen yhteydenottoa, kun taas Kilpi-sovellus tunnistaa ja estää tunnettuja häiritseviä yhteydenottoja sekä huijauksia.
Epäilyttävän puhelinnumeron tai sähköpostiosoitteen voi tarkistaa ilmaiseksi Telemarkkinointikiellon hakupalvelusta osoitteessa www.telemarkkinointikielto.fi.
Suomen Telemarkkinointiliitto ry:n kehittämä Kilpi-sovellus suojaa käyttäjiä puhelinmyynniltä, huijauspuheluilta, -tekstiviesteiltä, -sähköposteilta sekä muulta roskapostilta. Kilven suoja perustuu jatkuvasti päivittyvään tietokantaan, johon käyttäjien tekemät havainnot tuovat nopeasti tietoa ajankohtaisista huijauksista ja muista häiritsevistä yhteydenotoista. Kilven on ladannut jo yli 200 000 suomalaista. Kilpi on ladattavissa Google Playstä ja App Storesta.
