– Pitkäaikaishoidossa oleville ikäihmisille tarvitaan hyvinvointia lisäävää ja heille räätälöityä kulttuuritarjontaa, korostavat Maria Kalaniemi (vas.) ja Elina Leskelä. Kuva: Päivi Ylönen-Viiri

Espoolaiset harmonikkataiteilijat Maria Kalaniemi ja Elina Leskelä käyvät esiintymässä vanhusten hoitolaitoksissa.

– Kyse ei ole pelkästä konsertoinnista, vaan inhimillisestä vuorovaikutuksesta hoitolaitostenasukkaiden kanssa.

Musiikki ja harmonikat toimivat siltana tässä vuorovaikutuksessa, naiset toteavat. Hetket, joita hoitopelimannit jakavat ikäihmisten kanssa, ovat Kalaniemen ja Leskelän mielestä ainutlaatuisia.

– Olemme tuttuja ja turvallisia ihmisiä erityisesti niissä kohteissa, joissa käymme säännöllisesti. Vaihdamme kuulumisia, viritämme musiikillisia muistoja, laulamme yhdessä ja saatamme ottaa muutaman tanssiaskeleenkin. Eräskin nainen muisti nuorena karanneensa kodin ikkunasta, kun hänellä oli niin kova hinku päästä tanssimaan! Kalaniemi naurahtaa.

Hoivakotien asukkaat saavat itse ehdottaa kappaleita, jotka ovat heille tärkeitä ja jotka herättävät muistoja ja tunteita. Ikimuistoisia kappaleita monille ovat esimerkiksi Metsäkukkia, Säkkijärven polkka, Kulkurin valssi ja Satumaa. Joku saattaa ehdottaa Rauli Badding Somerjoen kappaleita.

HoivaPelimannit syntyivät osittain Kalaniemen ja Leskelän omien kokemusten kautta. Molempien äidit sairastuivat Alzheimerin tautiin ja joutuivat sairauden vuoksi hoivakotiin.

Kalaniemen äiti sairasti Alzheimerin tautia kymmenkunta vuotta.

– Huomasin, että laitoksessa ei ollut riittävästi virikkeitä. Kävinkin itse äitini luona lähes joka päivä ja soittelin hänelle haitaria, jota säilytin hänen kaapissaan. Tutun instrumentin soiton kuultuaan hän rauhoittui – olihan hän kuullut elämässään paljon haitarimusiikkia. Käytännössä saattohoidin äitini musiikilla. Hän menehtyi vuonna 2021, Kalaniemi muistelee.

Kokemustensa saattelemana Kalaniemi ja Leskelä saivat ajatuksen hakeutua hoivakoteihin ilahduttamaan vanhuksia. Kalaniemi on myös JuuriJuhla-RotFest -yhdistyksen puheenjohtaja ja taiteellinen johtaja. Hän ehdotti yhdistyksen toiminnanjohtajalle, Päivi Ylönen-Viirille, että HoivaPelimannien toiminta otettaisiin osaksi JuuriJuhla-RotFestin eli Espoon kansanmusiikkiviikon ohjelmaa.

– Ehdotukseni huomioitiin, ja näin festivaali saattoi ulottua myös niille, jotka eivät pääse konsertteihin, toteaa Kalaniemi.

JuuriJuhla-RotFest järjestetään vuosittain huhtikuussa. HoivaPelimannien toiminta alkoi vuonna 2021, ja se myös budjetoitiin JuuriJuhla- RotFest -tapahtumaan.

– Kiintein yhteistyö meillä on ollut Viherlaakson muistipalvelukeskuksen kanssa, jossa käymme viikoittain säännöllisesti. Toimimme nykyään yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa ja käymme muissakin hoivakodeissa ja sairaaloissa. Meitä voi myös pyytää erilaisiintilaisuuksiin esiintymään.

– Meillä on myös muistojen harmonikka -konserttiohjelma, joita olemme esittäneet esimerkiksi Sellosalissa Leppävaarassa, selvittää Leskelä.

Elämää ympärillä

Musiikin vaikutuksia muistisairauksiin on tutkittu paljon. Suomessa tärkeätä työtä tällä saralla ovat tehneet esimerkiksi professori Teppo Särkämö ja aivotutkija Minna Huovilainen. Silti tietoa sovelletaan Kalaniemen ja Leskelän mielestä liian vähän käytäntöön.

– Tiedetään, että musiikin kuuntelemisella ja yhdessä laulamisella on huikea vaikutus aivotoimintaan ja keho-mielen hyvinvointiin, mutta toiminnan tulisi olla säännöllistä, he korostavat.

Yleisesti ottaen hoivakoteja haastaa resurssien puute.

– Hoivakodeilla itsellään on usein hyvin pieni budjetti. On valtavan ihanaa, että monet vapaaehtoiset tekevät vastaavaa työtä. Mielestäni viriketoiminnan ei pitäisi pohjautua ainoastaan harrastajien ja vapaaehtoisten varaan, Kalaniemi pohtii.

Vanhusten virikkeeksi ei hänen mukaansa myöskään riitä se, että tapahtumia on pelkästään jouluna ja juhannuksena.

Lue lisää Hyvä Elämä -lehden numerosta 6/2024!