Nuoremmat ihmiset näkevät iäkkäät usein näiden fyysisen olemuksen kautta: hidastuneina, raihnaisina, nykypäivän tietojen osaamisessa heikkoina.

– Mutta vanhenemiseen kuuluu myös psyykkinen kasvu ja kehitys, joista ei juurikaan puhuta tai kirjoiteta, sanoo yleislääketieteen ja geriatrian erikoislääkäri, emeritaprofessori Sirkka-Liisa Kivelä, 77.

Niinpä Kivelä on päättänyt pitää esillä vanhenemisen positiivisia puolia. Siihen hänellä on vankka tausta.

– Vanheneminen on syvällisen kehittymisen aikaa, jossa parasta on vapaus ja uusi luovuus. Vaikka vanhuus tuo mukanaan fyysisiä muutoksia ja rajoituksia, henkisesti se voi olla kukoistuksen aikaa, Kivelä sanoo.

Sirkka-Liisa Kivelä on geriatrian uranuurtaja Suomessa, ja edelleen vahvasti vanhusten asialla. Hän on aktiivinen luennoitsija ja yhteiskunnallinen vaikuttaja.

Kivelän laaja tieteellinen toiminta on kohdistunut muun muassa iäkkäiden depressioihin, kaltoinkohteluun, kaatumistapaturmiin, lääkkeiden käyttöön ja hoitoon.

Tutkimuksillaan ja käytännön työllään Kivelä on pyrkinyt kehittämään vanhusten sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta sekä parantamaan vanhusten asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa.

Nuoruutta arvostetaan

– Meidän länsimainen arvoasteikkomme rakentuu sen pohjalle, että arvokkaita ovat nuoruuteen ja keski-ikään kuuluvat ominaisuudet: nopeus, voima, tehokkuus, ulkonäkö.

– Kun vanhenemme, menetämme näitä ominaisuuksia. Hidastumme, muistikin saattaa pätkiä. Ulkonäkö muuttuu, hiukset harmaantuvat ja tulee kumara ryhti.

Sekä Suomessa että muualla tehdyt tutkimukset osoittavat, että ikäsyrjintä on tosiasia. Syrjintä tulee esille esimerkiksi muun ikäisten tunteina iäkkäitä ihmisiä kohtaan, iäkkäisiin liittyvinä virheellisinä uskomuksina sekä iäkkäiden kohtelussa ja osallisuudessa.

– Syrjivät asenteet ja käytänteet tulee tunnistaa, ja ne on kitkettävä pois, Kivelä sanoo.

– Kun vanhenemme, meillä senioreilla itsellämmekin on valitettavasti usein hieman kielteisiä kannanottoja itseemme. Me mitätöimme itseämme.

Itseen kohdistuvasta ikäsyrjintä, self-ageism, voi juontaa juurensa juuri siitä, että yhteiskunnassa on niin paljon nuorempien ikääntyneisiin kohdistamaa syrjintää. Se tarttuu iäkkäisiin itseensäkin.

Kun Kivelä 80-luvulla tutki muun muassa vanhusten masentuneisuutta, kuva vanhenemisesta oli aika lailla erilainen kuin nyt.

– Silloin käsitys psyykkisestä ja psykososiaalisesta vanhenemisesta oli pitkälti negatiivinen. Nyt 2000 luvulla tutkimukset osoittavat vanhenemisprosessista paljon positiivisia puolia. Olen ilahtunut siitä valtavasti, ja päätin sekä puhua että kirjoittaa tästä aihepiiristä.

Kivelä kokosi suomalaisten, ikääntyneiden runoilijoiden runoista ja omista teksteistään teoksen Vanha löytää itsensä ja maailman, jossa vanhuus näyttäytyy kepeänä, kauniina, syvällisenä ajanjaksona.

Teos on tietokirja, jossa Kivelä kertoo psyykkisestä eli kokemuksellisesta vanhenemisesta ja panee lukijansa miettimään omia kokemuksiaan kirjaan keräämiensä runojen kautta.

Lue lisää Hyvä Elämä -lehden numerosta 5/2024!

Professori emerita Sirkka-Liisa Kivelä näkee vanhenemisen positiivisena asiana, kasvun ja kehittymisen ajanjaksona.