Emäntä vastasi: ”No siihen rojektiin”, kun häneltä tiedusteltiin, mihin sairauteen puoliso oli menehtynyt. Hän tarkoitti infarktia, mutta Pohjois-Karjalan takamailla vierasperäiset sanat eivät 70-luvulla olleet kovin tuttuja.

Suomi oli tuolloin maailman kärkisijalla työikäisten miesten sepelvaltimotautikuolleisuudessa. Siksi oli käynnistetty Pohjois-Karjala-projekti. Eräs Pekka Puska – innokas nuori lääkäri – kulki pitkin pikkukyliä kertomassa, miten pitäisi elää, etteivät emännät enää jäisi leskiksi nuorina.

Puska oli valittu projektin vetäjäksi siitä huolimatta, että hän oli vastavalmistunut, vielä kokematon lääkäri. Hänellä oli lääkärikoulutuksen lisäksi myös valtiotieteiden maisterin tutkinto.

”Ei sinua siksi valittukaan, että olisit ollut niin hyvä, vaan siksi, että olit nuori,” naureskeli Puskaa tehtävään pyytänyt professori Matti Karvonen myöhemmin. Karvonen oli ymmärtänyt heti alkuun, että tehtävästä tulisi vuosien, jopa vuosikymmenien mittainen, joten siihen ei kannattanut rekrytoida vanhoja lääkäreitä.

Ja loppu onkin historiaa. Pohjois-Karjala-projekti oli kansallinen menestys, joka noteerattiin myös ulkomailla. Sydänkuolemat vähenivät valistustyön tuloksena vuosikymmenien kuluessa merkittävästi.

Vaasalaislähtöinen Puska muutti projektin myötä Joensuuhun. Hänestä tuli suomalaisen lääketieteen vaikuttaja, Kansanterveyslaitoksen pääjohtaja ja THL:n johtaja. Hän on toiminut myös WHO:n johtajistossa Genevessä sekä kansanedustajana keskustan riveissä. Professori Puska jäi eläkkeelle toistakymmentä vuotta sitten. Hän on nyt 79-vuotias, mutta työ terveysalan asiantuntijatehtävissä jatkuu.

ENNALTAEHKÄISYÄ VÄESTÖTASOLLA

Kansainväliset tutkimukset olivat osoittaneet, että keskeisiä syitä sydäntauteihin ovat korkea kolesteroli, korkea verenpaine ja tupakointi. Niinpä ne otettiin Pohjois-Karjala-projektin pääkohteiksi.

Suolan lisäksi voi ja punainen maito saivat kyytiä, mikä tuolloin oli ennenkuulumatonta.

”Koska kolesteroli riippuu ruokavaliosta, ja verenpaineessakin suolan osuus on hyvin keskeinen, otimme työmme pääasioiksi ravinnon ja tupakan”, kertoo Puska.

”Totta kai on tärkeää, että potilaat hoidetaan, mutta siitä ei kansanterveys kauheasti parane. Tajusimme, että jos halutaan vähentää sydäntauteja, ennaltaehkäisy väestötasolla on ylivoimaisesti tärkeintä. Valitsimme keinon, joka silloin oli hyvin outo, eli yhteisötason ehkäisyn. Piti päästä vaikuttamaan väestön elintapoihin yleensä.”

Niinpä Puska kumppaneineen kulki pitkin maita ja mantuja, kiersi pikkukyliä, puhui yleisötilaisuuksissa, haki yhteistyökumppaneita kunnista, yhdistyksistä ja yrityksistä, esiintyi tv- ja radio-ohjelmissa, painatti lehtisiä ja julisteita, kävi kouluilla.

Vuonna 1978 järjestettiin ensimmäinen televisiossa toteutettu Irti tupakasta -kurssi, joita tehtiin vuoteen 1989 asti, yhteensä noin 70 lähetystä. Moni muistaa Puskan ja toisen lääkärin, Kaj Koskelan vetämän televisio-ohjelman. Siinä valittu joukko miehiä ja naisia kertoi, miten edellinen viikko oli sujunut ja montako tupakkaa meni. Ihmiset olivat studiossa kasvoineen omissa lokeroissaan, kuten visailuohjelmissa myöhemmin. Ohjelmalla oli suuret katsojaluvut, ja tupakoinnin lopettaneiden määrä oli huomattava.

Etsittiin kaikki mahdolliset keinot saada sanoma perille.

”Jos halutaan tuloksia, pitää tehdä oikeita asioita, ja niitä on tehtävä riittävästi. Tarvitaan useiden eri tahojen yhteistyötä, ja lisäksi pitää olla johtajuutta. Komiteat eivät kykene tätä tekemään.”

Lue lisää Hyvä Elämä -lehden numerosta 5/2025!

”Suomalaisten sydänterveys on parantunut paljon, mutta vielä parempikin se voisi olla”, toteaa Pekka Puska.