Äidilläni oli tapana laulaa meille lapsille päivittäin. Hän lauloi aina kun se oli mahdollista, oltiinpa sitten kotona tai vaikka matkalla kauppaan! Eeva-äitini ohella myös Antti-isäni oli suuri musiikin ystävä. Hän lauloi nuoruudessaan mieskuorossa, ja lauloi sekä kuunteli musiikkia mielellään koko elämänsä ajan. Isäni osti kotiimme sähköurut, joita soitin 3-vuotiaasta; siitä lähtien, kun pystyin istumaan urkupenkillä, muistelee Vääksyssä, Päijät-Hämeessä lapsuutensa viettänyt, 48-vuotias Timo Vikman.
Urkujen soittoa Timolle opetti kotona hänen isosiskonsa, josta tuli pianonsoiton opettaja.
– Sisarellani oli tapana haastatella minua musiikkituokioidemme yhteydessä sekä tallentaa soittoa ja keskustelujamme c-kasetille. Osa näistä on tallessa.
Koulupäivien jälkeen soitettiin erilaisia soittimia koulun musiikkikerhossa ja laulettiin kuorossa. 9 vuotiaana Timo aloitti sellonsoiton opinnot Päijät-Hämeen konservatoriossa Lahdessa.
– Matkalla pääsykokeisiin muistimme, että siellä pitää myös laulaa. Valoisan karjalaisluonteen omaavan, rohkaisevan äitini johdolla harjoittelimme Sibeliuksen Souda, souda sinisorsa -laulun puolen tunnin ajomatkan aikana. Lauloin sen pääsykokeissa. Hyvin meni!
Musiikin ohella korukivet kiinnostivat Timoa. Teini-iässä hän hankki kivien hiontalaitteet, veti kivikursseja sekä kiersi äitinsä kanssa myymässä korukiviä messuilla. Kaupallinen ala innosti yrittäjähenkistä Timoa. Hän lähti peruskoulun jälkeen isoveljensä jalanjäljissä opiskelemaan Vaasan kauppaopistoon.
– Vaasassa sain kirkon avaimet, ja sain harjoitella urkujen soittoa. Silloin tällöin tuurasin kanttoreita.
Monipuolisesti musiikkia
Timo valmistui Vaasan kauppaopistosta 1996 ja muutti Helsinkiin, ajatuksenaan jatkaa opintoja kauppakorkeakoulussa.
– Tuossa yhteydessä minulle avautui mahdollisuus jatkaa urkujensoiton opintoja Tauno Satomaan oppilaana Espoon musiikkiopistossa ja Olarin kirkossa. Pääsin 1998 Sibelius-Akatemiaan ja valmistuin musiikin maisteriksi 2004.
Musiikin saralla Timo on toiminut ja toimii monipuolisesti.
– Kanttorin työtä, kuoron ja orkesterin johtoa, seurakuntien musiikkityön koordinointia, opettamista, soolokonsertteja, levytyksiä, kuoromatkoja, äänitystöitä ja striimauksia… Lisäksi olen toiminut Kuopion musiikkikeskuksen tietotekniikan järjestelmänvalvojana ja vuodesta 2012 lähtien musiikin asiantuntijana Mikkelin hiippakunnassa. Toimin myös kahdeksan vuotta Suomen Kirkkomusiikkiliiton puheenjohtajana.
Hänen yrityksensä, Mixtuur Finland Oy valmistaa ja asentaa virtuaaliurkuja, joiden tietokoneohjelmoitu repertuaari mahdollistaa aidon soittotuntuman valtaisaan määrään maailman eri kirkkojen urkuja. Virtuaaliurkujen pienikokoisin, 1,5 x 1,5 metrin soittopöytä mahtuu kotioloihin. Virtuaaliurkuja hyödynnetään muun muassa kirkoissa, musiikkioppilaitoksissa, konserttitaloissa ja tapahtumissa.