Laillistetun ravitsemusterapeutin ja tietokirjailijan Leena Putkosen mukaan ajatus suoli-aivoakselista ei ole täysin uusi, mutta on vielä monia isoja kysymysmerkkejä, kun ei tiedetä, miksi jokin asia toimii tai ei toimi tai mikä vaikuttaa tai ei vaikuta.

– Tietämyksen kasvaessa pikkuhiljaa ymmärretään koko ajan paremmin, miten fyysinen ja henkinen terveys ovat yhtä ja samaa järjestelmää. Keho ja mieli eivät ole irrallisia kokonaisuuksia, kuten meidän aikanamme usein ajatellaan. Aika lailla käsi kädessä menee se, että mikä tekee hyvää suolistolle, tekee hyvää myös mielelle ja koko keholle, Putkonen sanoo.

Hän uskoo, että historiallisesta näkökulmasta katsottuna on ollut kulttuureita ja aikakausia, jolloin kehon ja mielenterveyden välistä yhteyttä on korostettu nykyistä enemmän.

Uutuuskirjassaan Superhyvää mielelle Putkonen tarkastelee ravitsemuksen roolia mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. Uusinta tutkimustietoa hyödyntäen hän tarjoaa arkeen sopivia neuvoja mielen hyvinvoinnin lisäämiseksi.

Tällä hetkellä Putkonen toimii väitöskirjatutkijana Geelongissa Australiassa ja tutkii ärtyvän suolen fysiologisia ja psykologisia tekijöitä.

– Tartuin innolla saamaani tilaisuuteen, kun tarjolla oli ammatillisesti kiinnostavat kuviot ja hyvät ohjaajat, joilta varmasti opin paljon. Australiassa on hyvää tutkimusosaamista mielenterveys-ruokavalio-saralla.

Ajatukset osaksi arkea

Suoli-aivoakselista on kirjoitettu monia kirjoja englanniksi, mutta ne ovat Putkosen mielestä sellaisia, että ravitsemusterapeuttia hirvittää.

– Kirjoista puuttuu ajatusten istuttaminen ihmisten arkeen. Syömisen pitää olla helppoa ja hauskaa ja tuottaa iloa, eikä sitä pidä ruveta kauheasti miettimään. Mielenterveys ei mene rikki, jos välillä poikkeaa hampurilaiselle tai pizzalle tai mitä ne mieliteot itse kullekin ovatkin.

Putkonen korostaa, ettei hänen ohjeitaan ja neuvojaan pidä missään nimessä noudattaa orjallisesti.

– Ideana on ennemminkin, että ihminen itse oivaltaa, ettei hän ole tullut huomanneeksi tiettyjen asioiden merkitystä omaan hyvinvointiinsa ja päättää kokeilla, olisiko sillä vaikutusta, jos hän söisi vaikkapa vähän enemmän kuituja tai säännöllisesti.

– Kukaan toinen ihminen ei voi mennä toiselle sanomaan, miten kannattaa elää. Ennemminkin on kyse ihmisen omaa toimijuuden vahvistamisesta eli siitä, että hän itse osaa toimia oikein, kun hän saa uutta tietoa. Mielestäni silloin tällöin on hyvä treenata omaa ruokasuhdettaan ja tutkailla millä kantimilla se on.

Lue lisää Hyvä Elämä -lehden numerosta 6/2023!

– Lähestyn asioita ilon ja optimismin kautta. Jaksan uskoa siihen, että ihmisellä on kyky oppia, kehittää ja uudistaa. Se pätee myös ravintoasioihin, sanoo laillistettu ravitsemusterapeutti, tietokirjailija Leena Putkonen, joka uusimmassa kirjassaan, Superhyvää mielelle, tarjoaa arkeen sopivia neuvoja mielen hyvinvoinnin kohentamiseksi. Kuva: Kustannusosakeyhtiö Otava