Yleisimmät sairaalahoitoa vaativat sydänsairaudet ovat sepelvaltimotauti, eteisvärinä, verenpainetauti, sydämen vajaatoiminta ja sen jälkeen erinäiset sydämen läppäviat.
– Verenpainetauti on näistä yleisin, mutta se harvemmin vaatii sairaalahoitoa, kertoo kardiologian erikoislääkäri Kristian Paavonen Kampin Terveystalosta.
– Eteisvärinä, kuten muutkin edellä mainitut, ovat nuoremmilla ihmisillä pääasiassa elintasosairauksia. Eteisvärinän ilmaantuvuutta lisäävät muun muassa verenpainetauti, runsas alkoholinkäyttö, ylipaino ja uniapnea.
– Iän myötä verisuonisto ja sydän ikääntyvät. Tämä osaltaan vaikuttaa eteisvärinän suurempaan ilmaantuvuuteen ihmisen ikääntyessä, tarkentaa Paavonen.
Sydänsairauksien tärkeimmät vaaratekijät ovat sukurasitus, ylipaino, verenpainetauti, tupakointi ja sokeritauti. Samoin kuin rasva-aineenvaihdunnan häiriöt eli korkea kolesteroli, joka kertoo epäsuotuisien rasva-arvojen korkeista pitoisuuksista veressä.
– Sydämelleen voi tehdä hallaa jo nuorempana, tosin jäljet tulevat esille vasta myöhemmin, tietää Paavonen.
– Itseään voi altistaa valtimotaudin vaaratekijöille siten, ettei liiku riittävästi, lihoo sekä syö ja juo epäterveellisesti. Elimistön yleistä tulehdusreaktiota aiheuttavat tekijät, kuten tupakointi, ylipaino ja aikuistyypin sokeritauti ovat erityisen vaarallisia verisuonistolle ja sydämelle.
Sydämensä hyvinvointiin tulisi alkaa kiinnittää huomiota viimeistään keski-iässä. Varsinkin, jos suvussa esiintyy edellä mainittuja sydänsairauksia.
Kävelyä, pyöräilyä ja uintia
Lääkehoidon ohella säännöllinen liikunta on keskeinen osa sydänsairauksen hoitoa. Liikunnalla voi vaikuttaa moniin sydänsairautta pahentaviin riskitekijöihin ja jopa hidastaa sairauden etenemistä.
– Riittävä päivittäinen liikkuminen tukee merkittävästi monien pitkäaikaissairauksien ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta, korostaa Paavonen.
Säännöllinen liikunta parantaa sydämen pumppaustehoa ja rasituksen sietokykyä. Lisäksi se kehittää sydän- ja verenkiertoelimistön kuntoa. Liikunta parantaa valtimoiden sisäkalvon toimintaa ja uudissuonten muodostumista.
– Liikkumalla säännöllisesti lisää hyvää veren HDL-kolesterolipitoisuutta ja vähentää pahaa LDL-kolesterolipitoisuutta. Tämä hidastaa valtimoiden ahtautumista, listaa Paavonen.