Käsityömestari, hollolalainen Helena Vaari, 61, on suunnitellut ja valmistanut kirkkotekstiilejä viiteentoista kirkkoon Suomessa. Vaarin suunnittelemat ja taidekirjomat piispan liturgiset asukokonaisuudet ovat Mikkelin, Helsingin, Kuopion, Tampereen ja Turun piispojen yllä. Viimeisen 37 vuoden aikana hänen käsistään on lähtenyt lähes 450 sakraalitaideteosta.
Suomen käsityön museossa Jyväskylässä syyskuun puolivälissä alkaneessa ja 24. marraskuuta jatkuvassa Kuin rukous -näyttelyssä voi nähdä yhdellä kertaa Vaarin suunnittelemia kirkkotekstiilejä eri kirkoista ja useissa liturgisissa väreissä. Kirkoissa on esillä kerrallaan vain yksi värisarja, joka kertoo vertauskuvallisesti kirkkovuoden ajankohdasta. Nyt katsoja pääsee syventymään kirkkotekstiilien eri väreihin ja Helena Vaarin symboliikkaan hyvin läheltä. Kuin rukous -näyttelyyn on lainattu kirkkotekstiilejä useista seurakunnista ympäri Suomea.
Osa messua
Kirkkotekstiilit valmistettiin jo keskiajalla kirjomalla ja ompelemalla. Helena Vaarin taidekirjonta pohjautuu vanhaan perinteeseen tämän päivän menetelmillä.
Vaarin tekniikka on vaativaa taidekäsityötä, jossa langat ja kankaat ovat värejä ja neula on sivellin. Hänen taiteensa on kuin maalausta ompelukoneella, jossa jokainen tikki on erilainen.
– Kirkkotekstiilit ovat tärkeä osa messua. Aivan kuten puhe, musiikki, kukat, kynttilät ja koko kirkkotila – tekstiilit juhlistavat ja julistavat jumalanpalveluksessa pyhää sanaa, korostaa Vaari.
Symboliikkaa luonnosta
Kirkkotekstiilien suunnitteluun Vaari löytää paljon ideoita suomalaisesta luonnosta.
– Taidehistoria on täynnä kasveista ja eläimistä lähtevää symboliikkaa, jonka alkuperä on Etelä Euroopasta, Raamatun maisemista. Raamatun vertauskuvista suurin osa liittyy kasvi- ja eläinkuntaan, Vaari kertoo.
– Tunnen perinteisen symboliikan hyvin. Sen pohjalta syntyivät ensimmäiset kirkkotekstiilini 37 vuotta sitten. Perinteinen symboliikka on työni perusta. Se on kuin ”perimä” taiteeni pohjalla. Ilman vuosien tutkimusta symboliikasta en osaisi yhdistää vanhaa ja uutta. Ilman sitä ”perimää” en ehkä osaisi tehdä uudenlaisia kirkkotekstiilejä, Vaari pohtii.
Nykyään hän käyttää eniten kristillistä symboliikkaa, joka lähtee suomalaisesta luonnosta.