Tutkimusten mukaan kiusaamisen uhreiksi joutuneiden yleinen terveydentila on muita huonompi, ja he kärsivät enemmän esimerkiksi kipuongelmista. Lapsuuden haitalliset kokemukset ovat yhteydessä useisiin ei-toivottuihin terveysvaikutuksiin vielä vanhoillakin päivillä.
– Lapsuudessa kiusatut ovat todennäköisemmin tyytymättömämpiä elämään ikäihmisinä kuin ne, joilla ei ole kokemusta kiusaamisen uhriksi joutumisesta. Lisäksi osa kärsii masennusoireista, kertoo psykoterapeutti Soili Poijula.
– Kiusatuksi joutuminen saattaa vaikuttaa vuosikymmeniä kiusaamisajankohdan jälkeen. Tämä riippuu siitä, kuinka pitkään kiusaaminen on kestänyt, millaista kiusaaminen on ollut ja kuinka kiusattu on itse sen kokenut sekä koulun ja vanhempien antamasta tuesta tai sen puutteesta.
Osa kiusatuista voi selviytyä varsin hyvin, mutta toisilla toipuminen on rankempaa.
– Yleisesti ei ymmärretä, kuinka vakavasta väkivallasta kiusaamisessa on kyse. Kiusatuksi joutumisen kokemukset luokitellaan tuoreissa tutkimuksissa vakavimmin traumatisoiviin väkivallan muotoihin perheväkivallan ja seksuaalisen hyväksikäytön kanssa, selventää Poijula.
Minuus haavoittuu
Kiusaamisen uhrilla on riski saada monimuotoinen traumaperäinen stressihäiriö. Häiriö pitää sisällään vakavia ja sitkeitä tunteiden säätelyn ongelmia, kielteisiä itseä koskevia uskomuksia sekä häpeän, syyllisyyden ja epäonnistumisen tunteita.
– Toisen ihmisen pahantahtoiset teot särkevät kiusatun turvallisuuden tunteen ja perusluottamuksen. Tuolloin myönteiset käsitykset ja uskomukset itsestä, toisista ja maailmasta muuttuvat kielteisiksi, listaa Poijula.
Ulkomaailman havainnoiminen voi värittyä pelon kautta. Tyypillisesti uhkaaviin tilanteisiin reagoidaan vetäytymällä ja yrittämällä selviytyä tilanteesta. Jatkuva hälytystila rasittaa.
– Tämä henkinen tila saattaa jäädä niin kutsutusti päälle, jolloin pelon kautta reagoiminen ottaa vallan. Tilanteet voidaan pelon kautta tulkita uhkaaviksi, vaikka ne eivät sitä enää nykypäivänä olisikaan. Reagointia ohjaavat trauman vinouttamat uskomukset, joiden mukaan ihmiset ovat lähtökohtaisesti pahoja ja maailma on vaarallinen paikka.
Poijulan mukaan monimuotoisesti traumatisoituneen ihmisen itsetunto heikkenee, hän ei arvosta eikä hyväksy itseään ja tämä vaikuttaa sosiaalisiin suhteisiin sekä vuorovaikutukseen muiden kanssa. Jatkuva varuillaan olo estää olemasta oma itsensä.
– Traumatisoitunut uhri ottaa vastuun kokemastaan pahasta. Hän voi vähätellä kokemiaan tekoja ja syyllistää itseään eikä näe tapahtumia realistisesti. Totuus on se, että hänelle on tehnyt pahaa häiriintynyt ihminen, eikä kiusattu ole syyllinen tai vastuussa häneen kohdistuneesta väkivallasta.
– Pitkällä aikavälillä koetut seuraukset voivat näyttäytyä esimerkiksi turvattomuuden tunteena, sosiaalisten tilanteiden aktiivisena välttelynä, itsensä arvottomaksi kokemisena ja kehonkuvan ongelmina. Yleisiä ovat myös masennusoireet, ahdistuneisuus, yksinäisyys ja huono fyysinen terveys sekä jopa itsetuhoisuus, tietää Poijula.