Heta Oinas ja Timo Rusanen tapasivat 2016 ja etsivät pitkään paikkaa, minne perustaisivat yhteisen pesän. Heta asui tuolloin Vesilahdessa Pirkanmaalla ja Timo Saarijärvellä Keski-Suomessa.
– Paikkaa haettaessa kaikki palaset olivat vielä hajallaan, mutta täällä Saarijärvellä ne vain jotenkin loksahtivat kohdilleen. Siinä vaiheessa Timolla oli täällä työ, jossa hän viihtyi hyvin. Tärkeätä oli, että paikka olisi sellainen, jossa tulisimme molemmat viihtymään, kertoo ruustinna Heta Saarijärven Ruustinnasta. Hän pyörittää majoitusyritystä yhdessä pehtoorina toimivan miehensä Timon kanssa.
– Sitten oikeaan aikaa alkoi tapahtua oikeita asioita. Seurakunta laittoi pappilan rakennukset tarjouskauppaan. Me päädyimme jättämään tarjouksen, joka hyväksyttiin. Samoihin aikoihin meille oli jo selvinnyt, että Ruustinnasta tulee minun työpaikkani ja pappilasta meidän kotimme. Ruustinna on nyt ollut olemassa reilut kolme vuotta. Loppiaisena 2019 saimme talon avaimet.
Heta ja Timo olivat jo edellisenä kevättalvena käyneet lumikenkäilemässä alueella. Heta oli kiinnittänyt huomiota Papinniemessä hirsiseen taloon, joka on melko lähellä keskustaa. Molemmat olivat tykästyneet taloon heti, mutta se ei ollut vielä myynnissä.
– Samaisena kesänä kävimme rannassa melomassa ja pappilan pihalla tuoksui samanlaiselta kuin mummolassa lapsuudenkesinä. Tuoksut vetosivat syvästi tunteisiini. Ihan kuin olisin tullut kotiin, Heta muistelee.
Historia vahvasti läsnä
Ruustinnan alueella on kaksi pihapiiriä, joista uudempi on tehty 1900-luvulla ja vanhempi 1800-luvun alussa sekä kaksi pappilarakennusta. Taarvalan pappila on ollut aina vahvojen naisten hyppysissä, ja siksi Ruustinna on saanut nimensä rovastin rouvan perinteisestä arvonimestä.
– Halusin jatkaa ihanaa perinnettä. Paikka on nimeltään Ruustinna ja minä talon emäntänä myös ruustinna, Heta sanoo.
– Kun ostimme tilan, se ei enää toiminut pappilana, vaan se oli asuntona ja vuokrakäytössä ja päärakennuksessa oli ravintola, Timo kertoo.
Alue on luokiteltu maiseman ja rakennuskannan perusteella valtakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi. Se kuuluu niin sanottuun Vanhaan Saarijärveen, joka yltää Saarijärven kirkolle asti. Kahden järven välisellä kannaksella on vanhoja rakennuksia 1800-luvulta ja upea puukirkko.
Lue lisää Hyvä Elämä -lehden numerosta 7/2022!