Ikä ei ole liikunnanohjaaja Anne Sällylälle olennainen asia, vaikkei vanheneminen hänestä kovin kivaa olekaan.

– Onneksi ikäkäsitys on viime vuosina muuttunut. Enää ei ole sellaisia normeja, missä iässä voi mitäkin tehdä – kuten liikkua tai rakastua.

– Ikäkäsitykseen vaikuttavat oleellisesti terveys ja kunto. Aika tekee keholle tehtävänsä, mutta onneksi hyvät vuodet ovat monella lisääntymässä.

Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa liikuntaa, mutta liikunnan lopettaminen on aina liian aikaista.

– Mikään sairaus ei estä liikunnan harrastamista kokonaan, aina voi tehdä jotain. Liikunta ei estä vanhenemista, mutta se voi hidastaa iän tuomia muutoksia ja vähentää niiden seurauksia.

30-vuotiaan kunto

Anne kuuluu niihin ihmisiin, jotka elävät, kuten opettavat. Hän mittautti jokin aika sitten kätensä puristusvoiman. Tuloksena oli hyväkuntoisen 30-vuotiaan ikä. Vaikka oikeasti ikää on tuplasti tuon verran.

– Olin niin onnellinen, että melkein halasin mittaajaa. En pidä vanhenemisesta, mutta lohduttaudun sillä, että monissa asioissa ihminen on parhaimmillaan vasta kypsässä iässä.

Varttuneemmat muistavat yhä Annen TV2:n Iltajumpasta 1980-luvulta. Annen ja Eevan tunsivat silloin kaikki.

Annen liikuntainnostus on peräisin varhaislapsuudesta.

– Äitini ohjasi liikuntaa tamburiinin kanssa raittiusseurassa Turussa. Olin mukana pikkutytöstä saakka.

Kun Anne oli vasta kaksivuotias, äiti myös vei hänet Lahja Salvianderin liikuntakouluun. Lahjan Tytöissä Anne sitten jumppasi ahkerasti ja myös kilpaili. 14-vuotiaana hän alkoi itse ohjata muita ensin seurakunnassa ja sitten työväenopistossa. Anne toimi sittemmin avustajatanssijana Turun kaupunginteatterissa ja Samppalinnan kesäteatterissa.

Eläköitymisen ei ole Annella suunnitelmissa, vaikka uraa on takana jo yli neljäkymmentä vuotta. Oma liikuntakoulu Tampereella ja lähiympäristössä työllistää Annea edelleen.

– Jatkan niin kauan, kun tunneille tulee väkeä.

Jokainen askel on tärkeä

– Tärkeintä on välttää liikkumattomuutta. Jokainen askel on tärkeä. Kevyttä liikuskelua tulisi kuulua päivään mahdollisimman usein.

Sykettä kohottavaa reipasta liikkumista suositellaan ainakin kaksi ja puoli tuntia viikossa. Säännöllisellä liikunnalla ylläpidetään tasapainoa, lihasvoimaa, vahvistetaan luustoa ja parannetaan verenkiertoelimistön kuntoa.

– Uutta liikkumisen suosituksessa on myös unen ottaminen mukaan liikkumisen rinnalle. Riittävällä unella ja liikkumisella on yhdessä merkittäviä terveysvaikutuksia ja unen vaikutus jaksamisessa on suuri.

Mutta ei liikunta toki ole ainoa asia, joka tuo hyvinvointia ikääntyessä. Henkinen hyvinvointi ja henkinen nuorekkuus ovat Annelle tärkeitä, ja aivot tarvitsevat työtä siinä kuin kehokin.

– Suosittelen ikäihmisiä hakeutumaan liikunnan lisäksi älyä vaativien toimintojen pariin, sillä säännöllinen aivojumppa ehkäisee tehokkaasti muistisairauksia ja alentaa stressiä. Käsityöt, maalaaminen, uuden kielen opettelu, muiden ihmisten pariin hakeutuminen tai muu innostava tekeminen on hyväksi.

– Itse käyn teattereissa, taidenäyttelyissä, konserteissa ja tanssikursseilla. Toisinaan on kyllä ”potkaistava” itsensä liikkeelle, mutta yleensä olen kotiin tullessani tosi tyytyväinen, että tuli lähdettyä. Olen silloin henkisesti nuorentunut.

Lue lisää Hyvä Elämän numerosta 8/2023!

Positiivisuuden ja ilon kautta. Siinä pitkän linjan liikunta-ammattilaisen Anne Sällylän asenne liikuntaan ja muiden kannustamiseen. Kuva: PhotoStella, Hanna Ranta