Aivot tarvitsevat mielekästä tekemistä. Monien tutkimusten mukaan käsitöiden tekeminen on erinomainen keino aivoterveyden ylläpitämiseen.
– Käsityöt syntyvät motorisilla taidoilla sekä käden, silmän ja tuntoaistin yhteispelinä. Yhteistyöstä on hyötyä myös aivoterveyden, vireystilan ja oppimisen kannalta, summaa aivotutkija ja kasvatustieteen professori Minna Huotilainen. Hän työskentelee Helsingin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa musiikin, mielen, kehon ja aivojen tutkimuksen huippuyksikössä.
Huotilainen kertoo, että aivoterveyden näkökulmasta käsitöistä on tehty kahdenlaista kansainvälistä tutkimusta. Toinen tutkimusaihe tarkastelee sitä, miten käsityön tekeminen vaikuttaa ihmiseen hänen sitä tehdessään. On myös tutkittu käsityöpainotteista elämäntapaa ja sen vaikutuksia esimerkiksi muistiin ja keskittymiskykyyn.
– Molemmista tutkimusaiheista on saatu myönteisiä tuloksia. Esimerkiksi ikäihmisten kohdalla käsitöiden tekeminen säätelee vireystilaa, edistää keskittymistä ja muistitoimintoja sekä lisää kuuntelemisen kykyä, Huotilainen sanoo.
Kielellinen järjestelmä aivoissa on lähellä oikean käden aluetta. Siten merkitystä on, mitä kehollaan tai käsillään tekee samalla, kun kuuntelee jotakin oppiakseen.
– Perinteinen vaihtoehto on se, että kuuntelee hiljaa paikallaan, eikä tee mitään. Tämä on meille tuttu koulumaailmasta, mutta tutkimusten mukaan se on huonoin vaihtoehto. Kehollinen aktiivisuus lisää oppimista. Kohtelias, hiljainen tapa on esimerkiksi sukan kutominen, Huotilainen toteaa. Vieraan kielen oppimistakin voi tehostaa tekemällä käsitöitä samalla, kun kuuntelee vieraskielistä ohjelmaa.
Edellä sanottu pätee myös keskustelemiseen toisten ihmisten kanssa. Jos keskustelutilanteissa vaikkapa kudotaan sukkaa, ryhmäläisten kyky kuunnella toisiaan paranee. Vetäytymiseen taipuvainen henkilö rohkaistuu paremmin puhumaan käsitöiden avulla.
– Taidot, jotka liittyvät kuuntelemiseen ja tarkkaavaisuuden ylläpitämiseen, tehostuvat ja paranevat käsitöiden ansiosta, Huotilainen kiteyttää.
Molemmin käsin
Käsityössä korostuu käden liike, jonka aivot tuottavat ja kädet toteuttavat. Molemmilla käsillä työskentely aktivoi kumpaakin aivopuoliskoa.
– Oikean käden ohjauskeskus on aivojen vasemmalla puolella, ja vasemman käden ohjauskeskus on aivojen oikealla puolella. Kun molempia käsiä käytetään, viestejä kulkee molempiin puoliskoihin. Se on aivoille hyödyllistä.
Kolmiulotteiset käsityöt stimuloivat aivoja ja kehittävät kolmiulotteista hahmottamiskykyä. Kolmiulotteisia käsitöitä ovat esimerkiksi virkatut nuket ja pehmolelut.
– Kolmiulotteinen muotoilu vaatii aivoilta hoksottimia, kun työtä tehdään ensimmäisiä kertoja. Silloin kun tekemiseen rutinoituu, miettimistä ei niinkään enää tarvita, toteaa Huotilainen.
Suomalaisissa aivotutkimuksissa havaittiin yhteys matematiikan tehtävien ja koordinaatiokyvyn välillä.
– Moni ajattelee, etteivät kognitiiviset kyvyt liity motorisiin taitoihin. Tutkimukset kuitenkin osoittavat yhteyden. Tämä merkitsee sitä, että motorisia käsityötaitoja harjoittamalla voidaan kehittää kognitiivisia taitoja, professori Huotilainen sanoo.
Luova tekeminen auttaa myös rentoutumaan ja purkamaan stressiä. Jokaiselle ihmiselle sopii omanlaisensa tapa. Toinen tarvitsee enemmän fyysistä tekemistä, kun toiselle sopii paremmin rauhallinen tapa.
– On hyvä, jos ihminen myös haastaa itseään kokeilemalla erilaisia rentoutumisen tapoja. Jos on tottunut rentoutumaan vaikkapa halkoja hakkaamalla, voi kokeilla välillä käsityön tekemistä. Vastaavasti palapeliä tekevä voi kokeilla välillä jotakin fyysisempää tapaa, ehdottaa aivotutkija.