Naisten terveyteen liittyvät haasteet jäävät liian usein vähälle huomiolle, vaikka niiden vaikutukset yksilöiden elämään, terveyteen ja hyvinvointiin voivat olla merkittäviä. Erityisen huolestuttavaa tämä on gynekologisten syöpien kohdalla, sillä jos oireita ei tunnisteta tai ne ohitetaan, seurauksena voi olla kohtalokkaita viiveitä diagnoosissa ja hoidon aloittamisessa.
”Kyselystä toiseen potilaiden kokemuksissa korostuu se, että heidän oireisiinsa ei ole suhtauduttu riittävällä vakavuudella. Näin ei saisi olla, sillä virheelliset ja viivästyneet diagnoosit voivat johtaa pahimmillaan ennenaikaiseen kuolemaan”, muistuttaa Suomen Gynekologiset Syöpäpotilaat ry:n puheenjohtaja Taru Salovaara.
Hallitus valmistelee parhaillaan naisten terveyden strategiaa, jonka tavoitteena on koota yhteen tietoa naisten terveydestä ja tunnistaa ratkaisuja, joilla voidaan edistää naisten terveyttä, työkykyä ja hyvinvointia. Sen on määrä valmistua vielä tämän hallituskauden aikana.
”Olisi todella tärkeää, että naisten terveyden strategiassa huomioitaisiin myös gynekologiset syövät. Gynekologiset syövät voivat heikentää työkykyä, sillä syöpähoidoista aiheutuu monenlaisia haittoja, jotka voivat jäädä jopa pysyviksi”, painottaa Suomen Gynekologiset Syöpäpotilaat ry:n varapuheenjohtaja Eva-Maria Strömsholm.
Vuonna 2021 toteutetussa kuntoutuskyselyssä 46 prosenttia kertoi kärsivänsä neuropatiasta, 46 prosenttia ennenaikaisista vaihdevuosista, 41 prosenttia unettomuudesta, 28 prosenttia lymfaturvotuksesta ja 21 prosenttia masennuksesta.
”Näiden lisäksi potilailla voi olla useita muitakin työ- ja toimintakykyä rajoittavia oireita. Moni nuorena sairastunut joutuu kohtaamaan myös lapsettomuuskriisin. Elämänlaatuun ja kuntoutukseen ei Suomessa panosteta, kuten monissa muissa maissa”, toteaa yhdistyksen kansainvälisyysvastaavanakin toimiva Strömsholm toteaa.
Gynekologisten syöpien oireet voivat aluksi olla epämääräisiä ja helposti selitettävissä muilla syillä. Poikkeava verenvuoto, pitkittyneet vatsaoireet, lantion alueen kipu tai turvotus eivät kuitenkaan saa jäädä ilman selvitystä.
Valtaosalla syöpään sairastuneista ensikontakti on perusterveydenhuollossa. Siksi sen merkitys korostuu varhaisessa toteamisessa. Omalääkäri-omahoitajamallin laajeneminen voi parantaa tilannetta.
”Jouduin itsekin ennen syöpädiagnoosin saamista käymään useaan kertaan lääkärillä ja kuulin toistuvasti, että ei kyse ole mistään vakavasta. Jos hoitosuhde olisi ollut yhteen ja samaan lääkäriin, oireisiin oli todennäköisesti havahduttu varhaisemmassa vaiheessa”, kertoo Salovaara.
Mitä varhaisemmassa vaiheessa syöpä todetaan, sitä parempi tilanne on niin potilaan kuin yhteiskunnankin kannalta. Sairauspoissaolot, työkyvyn menettäminen ja sosiaaliturvan piiriin joutuminen tulevat monin kerroin kalliimmaksi kuin ennaltaehkäisyyn ja kuntoutukseen panostaminen. Kun työ- ja toimintakyky sekä elämänlaatu säilyvät, kaikki voittavat.
*Syyskuussa vietetään gynekologisten syöpien tietoisuuskuukautta. Naisten terveyden hyvät ja huonot uutiset -tilaisuus järjestetään perjantaina 18.9.
