Sosiaali- ja terveyspalveluissa ei ole varauduttu riittävästi yli 1,3 miljoonan iäkkään moninaisiin tarpeisiin.
Suomessa asuu jo yli 1,3 miljoonaa 65 vuotta täyttänyttä henkilöä, joista valtaosa tarvitsee sosiaali- ja terveyspalveluja. Suurin osa vain vähän tai jonkin verran, mutta osa ei tule toimeen ilman niitä.
Myös kaikkein iäkkäimpien määrä kasvaa voimakkaasti. Erityisesti heillä on usein monia samanaikaisia tarpeita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluille. Suomessa ei ole varauduttu riittävästi tähän palvelutarpeen kasvuun, joka on seurausta iäkkäiden määrän lisääntymisestä.
”Kun iäkkäiden yksilöllisiin tarpeisiin ei vastata ajoissa ja kokonaisvaltaisesti, heikentyy monien tilanne entisestään. Palvelujen saatavuus- ja laatuongelmat sekä monimutkaiset palveluketjut aiheuttavat paitsi vakavia seurauksia ikääntyneille, myös kustannuksia yhteiskunnalle”, sanoo vanhusasiavaltuutetun toimiston asiantuntija Elisa Virkola.
Katse on käännettävä yksittäisistä palveluista kokonaisuuden kehittämiseen
Vanhusasiavaltuutettu kannustaa kääntämään katseen yksittäisten palvelujen toimivuudesta sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuuteen ja sen vaikuttavuuteen.
”Nyt kun keskustellaan palveluiden priorisoinnista ja tehottomien hoitojen karsimisesta, pitäisi ottaa huomioon myös palvelujen vaikutukset toisiinsa. Jos esimerkiksi jatkuvasti turvattomuutta kotonaan kokeville iäkkäille tarjottaisiin riittävästi tukea, heidän ei tarvitsisi hakeutua toistuvasti päivystykseen apua saadakseen”, sanoo vanhusasiavaltuutetun toimiston erityisasiantuntija Vilhelmiina Lehto-Niskala.
Valtuutetun mukaan sosiaali- ja terveyspalveluihin tarvitaan laajempaa ajattelu- ja toimintatapojen muutosta. Lähtökohdaksi on otettava se, mitä suuri ja edelleen kasva joukko iäkkäitä ihmisiä tarvitsee.
”Sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuutta on kehitettävä inhimillisesti kestävämpään ja vaikuttavampaan suuntaan ja vastaamaan paremmin iäkkäiden tarpeisiin. Iäkkäitä on kuunneltava paremmin ja edistettävä heidän toimintakykyään ja terveyttään. Tiedonkulkua, yhteistyötä sekä palvelupolkujen jatkuvuutta on saatava paremmalle tolalle”, toteaa vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo.
Vanhusasiavaltuutettu on julkaissut juuri raportin ”Kohti toimivampia sosiaali- ja terveyspalveluita iäkkäille -Kokonaiskuva ja ehdotuksia päätöksentekijöille”. Raportti lähtee liikkeelle neljästä esimerkkitapauksesta, jotka perustuvat iäkkäille yleisiin palvelutarpeisiin. Näiden omaishoitoa, päihde- ja mielenterveysongelmia, lonkkamurtumaa ja hoivapalveluja koskevien esimerkkien kautta tarkastellaan sosiaali- ja terveyspalvelujen kipukohtia iäkkäiden näkökulmasta. Raportissa esitetään myös päätöksentekijöille suosituksia tilanteen parantamiseksi.
Esimerkkejä tilanteista, joissa palvelut eivät vastaa iäkkäiden ihmisten tarpeisiin
Vanhusasiavaltuutettu on koonnut ikääntyneiden ihmisten erilaisia tilanteita, joissa he tarvitsevat sosiaali- ja terveyspalveluita, mutta palvelut eivät vastaa heidän tarpeisiinsa. Palvelut, jotka eivät vastaa iäkkäiden tarpeisiin, aiheuttavat ongelmia ja kustannuksia sekä iäkkäille itselleen että yhteiskunnalle.
- Läheis- ja omaishoitajat säästävät yhteiskunnan resursseja. He jäävät kuitenkin usein ilman tarpeisiinsa vastaavaa tukea. Etenkin iäkkäät henkilöt, jotka hoitavat puolisoaan, ovat usein uupuneita.
- Monet iäkkäät, joilla paljon samanaikaisia, esimerkiksi toimeentuloon ja terveyteen liittyviä ongelmia, eivät saa ajoissa apua. Heidän tilanteensa kriisiytyvät, jonka myötä niiden selvittäminen on vielä vaikeampaa ja kalliimpaa.
- Kaatumisesta johtuvan lonkkamurtuman leikkaushoito on huomattavan kallis toimenpide. Ikääntyneen toipuminen saattaa kuitenkin jäädä puolitiehen, koska hoidon jatkuvuuteen ja kuntoutukseen ei panosteta riittävästi.
- Koska ympärivuorokautiseen hoidon ja kotihoidon kriteerejä on tiukennettu kohtuuttomasti, yhä useammat iäkkäät asuvat kotonaan ilman riittäviä palveluja. Tämä lisää toistuvaa hakeutumista muiden palvelujen, kuten päivystyksen, piiriin ja niiden kuormittumista.
- Vanhusasiavaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen, joka edistää ikääntyneiden edun ja oikeuksien toteutumista. Vanhusasiavaltuutetun tehtävä on varmistaa, että ikääntyneiden asema ja oikeudet otetaan huomioon lainsäädännössä ja yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.
