Terveysalan asiantuntija- ja konsultointiyritys IQVIA toteutti kesällä 2026 lääkeyhtiö Lillyn toimeksiannosta kyselytutkimuksen, jossa tutkittiin 1 515 suomalaisen näkemyksiä lihavuudesta ja sen hoidosta. Erityistä selvityksessä oli se, että mukana oli myös 504 henkilön otos, jossa vastaajien painoindeksi eli BMI oli 30 tai enemmän eli täytti lihavuuden määritelmän.
Tutkimuksen mukaan 57 prosenttia kaikkia suomalaisia edustavasta joukosta ja 43 prosenttia painoindeksiltään yli 30:n joukkoon kuuluvista uskoo, että pelkät elämäntapamuutokset ovat riittäviä keinoja painonpudotukseen.
Painonpudotusta yrittäneet ovatkin useimmiten turvautuneet juuri niihin keinoihin, joita yhteiskunnassa ja terveydenhuollossa ensisijaisesti suositellaan: vastaajista yli puolet on ollut ruokavaliosuunnitelmalla (58 % kaikista vastaajista ja 62 % BMI 30 tai enemmän -ryhmästä) tai pyrkinyt laihtumaan liikunnan avulla (56/57 %).
Samaan aikaan kaikista painoa pudottamaan pyrkineistä vain reilu viidennes (21 %) kuvailee saavuttaneensa tavoitteensa ja ylläpitäneensä tuloksia. Niistä lihavuutta sairastavista, jotka ovat pyrkineet pudottamaan painoaan, vain 6 prosenttia on onnistunut saavuttamaan ja ylläpitämään tavoitteensa. Samasta joukosta 29 prosenttia on päässyt tavoitteeseensa, mutta lihonut myöhemmin uudelleen.
”Painonpudotuksen ylläpitäminen on monelle vaikeinta juuri siksi, että lihavuuden taustalla vaikuttavat muutkin tekijät kuin tahdonvoima tai yksittäiset elämäntapavalinnat. Jos paino nousee uudelleen, sitä ei pitäisi nähdä epäonnistumisena, vaan merkkinä siitä, että hoitosuunnitelmaa on syytä arvioida uudelleen”, sanoo Painoklinikan ylilääkäri André Heikius.
Heikiuksen mukaan haaste syntyy siitä, että painonlaskun myötä energiankulutus vähenee ja elimistön sopeutuminen voi voimistaa nälkää ja heikentää kylläisyyttä. Kun tähän yhdistyvät kuormittava arki, stressi, univaje ja ympäristö, jossa energiapitoista ruokaa on jatkuvasti saatavilla, saavutetun painon ylläpitäminen voi olla hyvin vaikeaa. Siksi lihavuuden hoitoa pitää tarkastella pitkäjänteisesti ja yksilöllisesti, ei lyhyenä laihdutusjaksona.
Terveydenhuollolta odotetaan aktiivista ja pitkäjänteistä otetta
Kyselyn tulokset osoittavat, että painonpudotusyritykset ovat hyvin tavallisia. Lihavuutta sairastavista vastaajista 84 prosenttia kertoi joko yrittävänsä parhaillaan pudottaa painoaan tai yrittäneensä sitä aiemmin. Tämä kertoo siitä, että suomalaiset, jotka ovat lihavia, eivät ole passiivisia oman terveytensä suhteen. Kaikkia suomalaisia edustavasta joukosta 65 prosenttia yrittää pudottaa painoaan parhaillaan tai on yrittänyt sitä aiemmin.
Terveydenhuollon ammattilaisilta odotetaan aktiivisuutta: yli puolet vastaajista (kaikki suomalaiset 52 % / BMI yli 30 55 %) on sitä mieltä, että ammattilaisten tulisi keskustella reseptillä saatavista lihavuuden hoitovaihtoehdoista silloin, kun henkilöllä on lihavuus.
Suhtautuminen lihavuuslääkkeisiin on pääsääntöisesti myönteistä. Kaikkia suomalaisia edustavasta joukosta 61 prosenttia ja lihavuutta sairastavista 65 prosenttia uskoo, että lihavuuden hoidossa käytettävät reseptilääkkeet voivat auttaa vähentämään yhteiskunnan pitkän aikavälin terveydenhuollon taakkaa. Noin puolet (51 %) kaikkia suomalaisia edustavasta joukosta ja 62 prosenttia lihavuutta sairastavista näkee, että julkisen terveydenhuollon tulisi mahdollistaa lihavuuden hoitoon tarkoitetut reseptilääkkeet.
”Lihavuuden hoito edellyttää yksilöllistä ja pitkäjänteistä otetta. Painonhallinta ei useinkaan pääty painonpudotukseen, vaan hoidon tarve, tavoitteet ja keinot voivat muuttua elämäntilanteen, terveydentilan ja hoitovasteen mukana. Pudotetun painon ylläpito voi edellyttää seurantaa, ammattilaisen tukea ja hoitosuunnitelman tarkistamista myös silloin, kun paino alkaa nousta uudelleen”, Heikius toteaa.
Lisätietoja tutkimuksesta
- Kyselytutkimus kartoitti suomalaisten asenteita lihavuuteen, lihavuuden hoitoon, ennakkoluuloihin ja hoitoon hakeutumisen esteisiin. Tutkimuksen toimeksiantaja oli Eli Lilly, ja tiedonkeruun toteutti tutkimusyhtiö IQVIA kesäkuussa 2026.
- Tutkimukseen vastasi yhteensä 1 515 suomalaista. Otos koostui 1 011 henkilön yleisväestöotoksesta sekä erillisestä 504 henkilön BMI 30+ -lisäotoksesta. (Lisäotos kerättiin lihavuutta sairastavien henkilöiden näkökulmien tarkempaa analysointia varten. Yleisväestöotoksessa oli mukana myös BMI 30+ -vastaajia, jotta aineisto kuvaisi Suomen väestöä mahdollisimman edustavasti.)
