Pirkanmaalla alkoi syyskuussa kokeilu, jossa omalääkäri saattaa ottaa yhteyttä potilaaseen ilman, että tämä on itse varannut aikaa vastaanotolle.
Pilotti käynnistyi viidellä sote-asemalla, ja siihen osallistuu 20 lääkäriä. Ensimmäisessä vaiheessa uuden toimintamallin piirissä on noin 12 000 asukasta. Taustalla on pyrkimys kehittää omalääkärimallia: akuutin hoidon sijaan terveydenhuolto pyrkii puuttumaan sairauksien etenemiseen etukäteen.
”Koronan jälkeisessä ajassa osa potilaista on pudonnut hoidon ulkopuolelle. Tavoitteena on palauttaa heidät hoidon piiriin ennen kuin tilanne kriisiytyy ja vaatii päivystyskäyntejä”, sanoo Pirkanmaan hyvinvointialueen kehittäjälääkäri ja Oriveden vastaava lääkäri Riku Metsälä.
Kanta-arkisto herätetään aktiivikäyttöön
Kokeilun taustalla on tuore lainsäädäntömuutos, joka mahdollistaa kansallisen Kanta-arkiston terveystietojen hyödyntämisen ennakoivassa hoidossa silloin, kun lääkärillä on potilaaseen voimassa oleva hoitosuhde.
Suomessa Kanta on toiminut tähän asti lähinnä passiivisena arkistona, josta tietoja katsotaan vasta vastaanottotilanteessa. Koska Kantaan tallentuvat julkisen terveydenhuollon lisäksi myös työterveyshuollon ja yksityislääkärien kirjaukset, tarjoaa se lääkärille kokonaiskuvan potilaan terveydentilasta.
”Olemme ainoa toimija Suomessa, joka hyödyntää Kanta-dataa tällä tavalla ennakoivassa hoitoon kutsumisessa. Jos potilas on asioinut aiemmin esimerkiksi työterveyshuollossa, Kanta-tieto nostaa esiin olennaisia katvealueita, joita kunnallisen puolen omista rekistereistä ei näkyisi”, Metsälä sanoo.
Käytännössä lääkäri tekee omalle potilaslistalleen Kanta-haun, jonka tulokset yhdistyvät Duodecimin kehittämään Terveyshyötyarvio-työvälineeseen. Työväline analysoi tiedot ja laatii priorisoidun listan potilaista, joiden hoitotasapaino vaatii huomiota.
”Työväline antaa päätösvallan lääkärille, joka koordinoi hakuja. Voimme rajata tarkastelun vaikkapa verenpainetautiin ja saada listan siitä, kenellä asiat ovat eniten huonosti. Jos kyse on vain lääkityksen tehostamisesta, asia voidaan usein hoitaa suoraan puhelun aikana etänä. Laajemmissa kokonaisuuksissa hoitaja soittaa ja kutsuu potilaan vastaanotolle”, Metsälä kuvailee.
Teknologia varmistaa tiedon liikkumisen
Kanta-arkiston ja Duodecimin sovelluksen välisen tiedonsiirron teknisenä toteuttajana toimii tamperelainen ohjelmistoyhtiö Atostek. Yhtiön kehittämä ERA-palvelu mahdollistaa lääkärin tekemän Kanta-haun ja tiedon välittämisen tietoturvallisesti suoraan työpöydälle.
”Atostekin teknologia vastaa siitä, että Kanta-tiedon haku ja potilastiedon turvallinen välittäminen toimivat. Tekniikkan ansiosta pääsemme kokeilemaan mallia käytännössä lääkäreiden arjessa”, toteaa Metsälä.
Kansallinen infrastruktuuri nähdään ratkaisuna terveydenhuollon pitkäaikaiseen ongelmaan, jossa eri järjestelmät eivät keskustele keskenään. Atostekin johtavan asiantuntijan Matti Eskolan mukaan toimintamallia ei voida rakentaa erillisten ohjelmistokohtaisten siilojen varaan.
”Jos jokaisen erillisen sovelluksen pitäisi integroitua jokaiseen potilastietojärjestelmään erikseen, lopputuloksena olisi hallitsematon integraatio-ongelma. Kanta-palvelujen kautta luotu kansallinen pohja takaa sen, että tieto liikkuu yhteen paikkaan ja on lääkärin käytettävissä viipymättä silloin, kun hoitopäätöksiä tehdään”, painottaa Eskola.
Tavoitteena purkaa erikoissairaanhoidon ruuhkia
Ennakoivan toimintatavan toivotaan tuovan helpotusta hyvinvointialueiden resurssi- ja talouspaineisiin. Terveydenhuollossa arviolta 15 prosenttia potilaista käyttää noin 80 prosenttia palvelujen voimavaroista. Usein kyse on pitkäaikais- ja monisairaista, joiden hoitotasapainon pettäminen johtaa kalliisiin päivystyskäynteihin ja vuodeosastohoitoon.
”Tunnistamme potilaita, joilta puuttuu seurantakäyntejä, mikä voi alussa tuoda lisätyötä vastaanotoille. Mutta jo muutaman vuoden aikajänteellä tilanteen vakiinnuttamisen pitäisi vähentää raskaiden palveluiden tarvetta. Ennakoiva hoitoon kutsuminen antaa mahdollisuuden hoitaa koko väestöä suunnitelmallisesti”, Metsälä arvioi.
Pilotin edetessä mallia on tarkoitus laajentaa kattamaan myös digitaalisia hoitosovelluksia, joita lääkäri voisi tulevaisuudessa määrätä potilaalle lääkkeen tavoin kotihoitoa tukemaan.
”Pitkäaikaissairaan kohdalla tilanne ei ratkea pelkällä pikaisella vastaanottokäynnillä. Hoidon ja seurannan on ulotuttava potilaan arkeen saakka. Arjessa käytettävät hoitoa tukevat sovellukset voivat toimia tukena”, Eskola tiivistää.
