HE6 7 2026 1 (Part 2 of 5)

”Kun yhdessä tupakassa on nikotiinia noin 10 milligrammaa, ja siitä elimistöön tulee 1-3 milligrammaa, nikotiinipussi voi sisältää 14-17 milligrammaa, josta elimistöön imey- tyy huomattavan suuri osa, koska se imey- tyy limakalvojen kautta.” Tupakansavu sisältää haitallisia aineita, jotka vaurioittavat verisuonten sisäpintaa, ja tupakointi nopeuttaa valtimoiden rasvoit- tumista ja ahtautumista. Se nostaa pahan LDL-kolesterolin ja triglyseridien määrää sekä laskee hyvän HDL-kolesterolin määrää. HHEE ”Kalaa on hyvä syödä säännöllisesti, 2–3 kertaa viikossa, ja erityisesti rasvaista kalaa, joihin lohi kuuluu.” ”Usein puhutaan paljon siitä, ettei sydänpo- tilas saa syödä raskaita rasvoja ja punaista lihaa, mutta ei niinkään siitä, mitä pitäisi syödä, mutta puhuisin mieluummin siitä, mitä kan- nattaa syödä”, sanoo kardiologian erikoislää- käri Kirsi Korpi. ”Kalaa on hyvä syödä säännöllisesti, 2–3 kertaa viikossa, ja erityisesti rasvaista kalaa. Ja kyllä valkoisessakin kalassa, olkoonpa se kuhaa tai haukea, on ihan hyvä lipidiprofii – li. Maitotuotteista ja punaisesta lihasta saa- tavat transrasvat voisi vaihtaa rasvattomiin vaihtoehtoihin. Vähärasvainen riistan liha on suositeltavaa.” Monista kasvikunnan tuotteista saatava al – fa-linoleumihappo on tyydyttymätön rasva- happo, joka laskee huonoa LDL-kolesterolia. Sitä saa esimerkiksi rypsi- ja rapsiöljystä, veh – nänalkioöljystä, saksanpähkinöistä, chiansie- menistä ja pellavansiemenrouheesta. ”Oliiviöljyssä ei ole alfa-linoleumihappoa, mutta sillä on muita hyviä ominaisuuksia. Kannattaa siis kombinoida erilaisia öljyjä, ja välttää voita ja muita eläinrasvoja paistami – sessa. Kasvirasvoista kookosrasva kuitenkin nostaa kolesterolia.” Kaurassa ja ohrassa on beetaglugaania, joka myös alentaa kolesterolia. Kauran pitää kuitenkin olla keitettyä, tuorepuurossa vaiku – tus ei tule esiin. ”Kun hyvin yhdistelee ruoka-aineita pitkin päivää, selviää pienemmällä lääkemäärälläkin”. ”Nykyisin on rypsiöljyyn tehtyjä juusto- tuotteitakin. Kannattaa lukea tuoteselostei- ta, jotta näkee, minkälaiseen rasvaan mikä- kin on tehty. Monesti huomaan, että vaikka jotakin tuotetta markkinoidaan kasvirasva – tuotteena, siinä saattaakin olla melko iso osa tyydyttynyttä rasvaa.” Monelle on yllätys, että esimerkiksi kalaöl – jykapselit, kuten omega 3 -kapselit, nostavat kolesterolia. ”Niitä ei tule käyttää hyperkolesterole – miassa, veren kolesterolinpitoisuuden epän- ormaalissa nousussa. Ne eivät vaikuta ko- konaiskolesteroliin, ja vaikka ne pienentävät triglyseridipitoisuutta, saattavat ne suurentaa LDL-pitoisuutta. ”Tärkeitä ovat kasvistanolit ja -sterolit. Jos esimerkiksi kasvistanoleja saa 1,5–3 gram – maa, LDL-kolesterolia saa alennettua kym- menen prosenttia.” Kasvistanolit ja -sterolit ovat kasviperäisiä yhdisteitä, jotka alentavat tehokkaasti veren haitallista LDL-kolesterolia estämällä koles – terolin imeytymistä ohutsuolesta. Kasvistanolia on eniten tiivistetyssä muo – dossa tuotteissa, joihin sitä on erikseen li- sätty, kuten joissakin margariineissa, levit- teissä ja jogurteissa. Sitä esiintyy kyllä pieniä määriä myös joissakin ruoka-aineissa, mutta määrät ovat tavallisessa ruuassa niin pieniä, ettei niillä ole kolesterolia alentavaa vaiku – tusta. Kardiologina Korpi ei halua kieltää potilail – ta kaikkea. ”Jos pitää suklaasta, voi aivan hyvin syödä kohtuullisesti yli 70-prosenttista tummaa suk – laata. Siinä on kaliumia ja magnesiumia, ja ihan hyvä lipidiprofiili.” → 22 HHy väy vä EElämälämä Liikunta tärkeää sydänterveydelle Sepelvaltimotautia sairastaa Suomessa noin 200 000 ihmistä. ”Voimaharjoittelua tarvitaan säännöllisesti, koska joka kymmenes vuosi voimatasomme putoaa 30 prosenttia. Liikkuessa pitää hikoilla ja hengästyä viikottain.” R iskitekijöiden välttäminen on tär- keää, mutta sydänterveyden kan- nalta tärkeää on myös liikunta. ”Suomalaiset liikkuvat liian vähän. Jopa meidän ohjeistuksemme on aika vähäi- nen, jos katsotaan vaikkapa UKK-instituutin suosituksia”, sanoo kardiologian erikoislää- käri Kirsi Korpi Sydänkeskuksesta. UKK-instituutti suosittaa sydämen syket – tä kohottavaa liikettä eli reipasta liikkumis- ta ainakin 2 tuntia 30 minuuttia viikossa, tai rasittavaa liikkumista ainakin 1 tunti 15 mi- nuuttia viikossa. Lihasvoimaa, tasapainoa ja notkeutta tulisi lisäksi harjoittaa ainakin kaksi kertaa viikossa. Sydänterveyden kannalta suurempi liikun- nan määrä olisi tarpeen. Euroopan kardiologinen seura suosittaa aerobista kohtalaista tai tehollista harjoitte – lua vähintään 150 minuuttia viikossa, mutta lisäksi kuntosaliharjoittelua kaksi kertaa vii- kossa, sekä venyttelyä ja tasapainoharjoitte- lua kaksi kertaa viikossa. ”Tämä Euroopan kardiologiden seuran oh- jeistus on sikäli mielenkiintoinen, että tarjol- la on oma ohjeistus eri tilanteisiin. On ohjeet esimerkiksindiabeetikoille, ylipainoisille, yli 65-vuotiaille.” EI PELKKÄÄ KÄVELYÄ ”Venyttely ja tasapainoharjoittelu ovat ikään- tyessä erittäin tärkeitä. Kun venytellään sään- nöllisesti, askelpituus kasvaa. Tasapainohar- joittelua tarvitaan, koska iän myötä tasapaino tietenkin heikkenee”, toteaa Kirsi Korpi. ”Voimaharjoittelua tarvitaan säännölli – sesti, koska joka kymmenes vuosi voimata- somme putoaa 30 prosenttia. Ja meidän pe- rusvoimatasomme korreloi reagointiaikaan esimerkiksi kaatumistilanteissa. Jos ei ole HHy väy vä EElämälämä 23 Sydämen asialla Sydänterveyden kannalta nykyistä suurempi liikunnan määrä olisi tarpeen.voimaa, reagointiaika on hidas. Siksi voima- harjoittelua pitäisi tehdä säännöllisesti kaksi kertaa viikossa.” Erityisesti isoja lihaksia tulisi harjoitella kaksi kertaa viikossa, vähintään 8-10 harjoi – tetta, joissa toistoja vähintään 10-25. Liikunnan merkitystä ei voi liikaa koros – taa. Meillä Suomessa kävellään paljon, mutta Korven mukaan tärkeää olisi tehdä muuta- kin kuin kävellä. Liikkuessa kuuluisi hiukan hengästyä ja tehdä intervalliharjoittelua, koska interval – liharjoittelu tuo joustavuutta verisuoniin, mikä iän myötä vähenee. Se myös aktivoi rasva-aineenvaihduntaa aivan eri lailla kuin pelkkä tasainen kävely, jossa ei nostateta sy – kettä. Myös hengitys avautuu eri lailla. Pitää hikoilla ja hengästyä viikottain.” ”Suomessa on monesti ajateltu, että jos sairastaa vaikkapa lievää sydämen vajaatoi – Sydänkeskuksella on kuusi toimipistettä ympäri maata. mintaa tai kohtalaistakin, niin ei saa liikkua. Euroopan kardiologisen seuran ohjeistuksen mukaisesti liikunta kuuluu myös sydämen vajaatoiminta -potilaan ohjelmaan kohtuul – lisen hengästyttävänä, mutta ei kuitenkaan maksimiharjoitteluna.” Kaikille sydänsairauksille on omat liikun- taohjeet. ”Kannattaa keskustella oman lääkärin kanssa siitä, millainen liikunta, millä tehol – la ja kuinka usein sopii parhaiten omaan ter- veydentilaan.” HHEE Sydänkeskus on sydäntauteihin ja niiden en- naltaehkäisyyn erikoistunut yksityinen lääkä- rikeskus, jossa työskentelee kymmeniä ko- keneita kardiologeja. Toimipisteet sijaitsevat Helsingissä, Oulussa, Porissa, Rovaniemellä, Lahdessa ja Torniossa. ”Teemme täällä tarvittavat tutkimukset, kuten sydämen ultraäänitutkimuksia, holter – tutkimuksia, sepelvaltimoiden varjoaineku- vauksia, pallolaajennuksia, ja laitamme tah- distimia. Teemme myös rautainfuusioita”, toteaa Helsingissä toimiva kardiologi Kirsi Korpi. Sydänkeskuksella on uudenaikaista tek – nologiaa hyödyntävä rekka, joka mahdollis- taa kuvantamisen vaikka yhteistyökumppa- neiden pihalla. Sydänkeskus tekee myös yhteistyötä eri kuntien terveyskeskusten ja työterveyshuol – tojen sekä yksityisten terveydenhuollon toi- mijoiden kanssa. Osa asiakkaista hakeutuu itse maksavana tutkimuksiin, osa tulee vakuutusyhtiön kautta ja osa työterveyshuollon lähettäminä. ”Meillä on mielestäni kohtuullinen hinta – taso, edullisempi kuin monella muulla yksi- tyisellä toimijalla. Esimerkiksi puolen tunnin lääkäriaika maksaa meillä 152 euroa ja sydän – filmi 35 euroa. Jos asiakkaan sairaus edellyt- tää, teemme tarvittaessa myös lähetteen jul- kiselle puolelle.” Sydänkeskuksen lääkäreitä on mukana myös valinnanvapauskokeilussa. 24 HHy väy vä EElämälämä Eikö puhe kuulu? Ikäkuulo kannattaa hoitaa Ikään liittyvä kuulonalenema tarkoittaa hitaasti etenevää ja yleensä symmetrisesti molemmissa korvissa esiintyvää kuulon heikkenemistä. Teksti: Kati Wikström S uurimpana syynä kuulon heikke- nemiseen ikäihmisillä ovat geenit eli kyseessä on periytyvä vaiva. ”Osalla kuulon aleneminen saattaa johtua altistuksesta melul- le työelämän aikana tai yhtäkkisestä kovan äänen altistuksesta”, kertoo Kuuloliiton asian- tuntija Maarit Honkasola. Ikään liittyvää kuulon alenemaa katsotaan olevan kolmea erilaista muotoa, jotka ovat sensorinen, metabolinen sekä neuraalinen kuulon alenema. Koska muotoja on monia, näkyvät ne myös erimuotoisina kuulon oi – reina. Sensorisen ikäkuulon keskeinen syy on simpukan värekarvojen vahingoittuminen. Metaboliseen ikäkuuloon liittyviä muutok – sia esiintyy korvan simpukan ulommai- sessa seinämässä sijaitsevan simpukan ai- neenvaihdunnasta vastaavassa rakenteessa. Ikäkuulossa toisen puheesta on vaikeaa saada selvää, erityisesti hälyssä. HHy väy vä EElämälämä 25 → Neuraalisessa ikäkuulossa rappeumaa esiin- tyy hermosoluissa, jotka välittävät sähköiset impulssit aivojen kuuloalueille. ”Kuulon alenemiseen ei juurikaan voi vai- kuttaa, kuin suojelemalla kuuloaan esimer- kiksi korvatulpilla ja kuulosuojaimilla kai- kessa melutyössä ja melulle altistuessaan. On hyvä tiedostaa, että vaikkapa perämootto- rin tai ruohonleikkurin ääni voi olla yllät- tävän kova.” Tutkimusten mukaan kolmasosalla 65 vuotta täyttäneistä ja jo kahdella kolmesta yli 75-vuotiaista on todettu jonkinasteista kuulo- nalenemaa. Näistä ikääntyneiden kuulo-on- gelmista yli 90 prosenttia sanotaan olevan ikäkuuloa, jonka taustalla ovat muutokset korvan ja keskushermoston toiminnassa. Siitä ei ole tietoa, kuinka moni kuulonale- nemaa kokevista käyttää kuulokojetta. KORKEAT ÄÄNET KATOAVAT ”Yleisimmin sensorinen ikäkuulo ilmenee siten, ettei korkeita taajuuksia enää kuule. Näitä taajuuksia ovat muun muassa heinä – sirkkojen siritys, lintujen äänet ja puheessa esiintyvät korkeat konsonantit eli K, P, T, S ja H”, listaa Honkasola. Hän painottaa, että ikäkuulossa ylipäätään puheen kuuleminen heikentyy. Puheesta on vaikeaa saada selvää, ja erityisesti tämä ko- rostuu hälyssä. ”Ihmisen aivot kuitenkin mukautuvat kuulon heikkenemiseen ja usein tv sekä radio vain väännetään kovemmalle tai käännetään se paremmin kuuleva korva puhujaan päin.” ”Usein kuulon alenemisesta huomauttaa toinen ihminen. Ikävä kyllä se monesti kui – tataan sillä, että tämä vain puhuu epäselväs- ti”, tietää Honkasola. Lääkäriin kannattaa hakeutua, kun ei saa selvää mitä porukassa puhutaan. Ja viimeis – tään apua tulisi hakea siinä vaiheessa, kun alkaa jättää tapahtumia väliin siksi, ettei kuule kunnolla. KUULOKOJEET KEHITTYNEET ROIMASTI Terveydenhuollossa tehdään peruskuulotut- kimus, jonka tulosten perusteella ohjataan ”Ikään liittyvä kuulonalenema ei vaikuta vain kuulemiseen, vaan myös muistiin ja ajatteluun”, kertoo Kuuloliiton asiantuntija Maarit Honkasola. ”Kuulon alenemiseen ei juurikaan voi vaikuttaa, kuin suojelemalla kuuloaan.” Kuulon heikkenemisestä kannattaa hankkiutua kuulotutkimukseen. tarvittaessa erikoissairaanhoitoon. Kuulo- keskuksessa tehdään tarkempi kuulotutki- mus, jonka seurauksena saa juuri itselleen sopivan kuulokojeen, mikäli sille on tarvetta. ”Kuulokojeet ovat kehittyneet viimeisten vuosien aikana valtavasti. Malleja on run- saasti ja ne ovat hyvin pieniä ja siroja”, kehuu Honkasola. ”Laitteiden helppokäyttöisyys on ollut hyvin pidettyä. Ne ohjelmoidaan omalla pu- helimella, joten esimerkiksi äänen voimak- 26 HHy väy vä EElämälämä kuutta ja suuntaa voi säätää. Erilaisten kuu- lo-ohjelmien avulla voi myös valita haluaako esimerkiksi vaimentaa taustamelun ja vah- vistaa puhetta.” Kuulokojeita on niin paristokäyttöisiä kuin ladattavia. Huolto on myös helppoa, sillä siihen riittää korvakappaleen pesu ja vä- liletkun vaihto tai toisessa kuulokojemallis- sa tipin ja vahasuojan vaihto. Kannattaa myös selvittää, onko oman paik- kakunnan kuuloyhdistyksellä Kuulolähipal- velua, jossa koulutetut vapaaehtoiset neuvo- vat ja auttavat laitteen käytössä sekä huollossa maksuttomasti. KUULO VAIKUTTAA MUISTIIN ”Ikään liittyvä kuulonalenema ei vaikuta vain kuulemiseen, vaan myös muistiin ja ajatte- luun. Hoitamaton kuulonalenema voi lisätä muistisairauksien riskiä, mutta siihen voi vaikuttaa huolehtimalla kuulosta”, valaisee Honkasola. Lancetin komissio (2024) nosti hoitamatto- man heikentyneen kuulon yhdeksi muokat- tavaksi olevaksi muistisairauksien riskiteki- jäksi erityisesti keski-iässä. Hoitamattoman heikentyneen kuulon on todettu nostavan riskiä sairastua muistisairauteen noin seit – semällä prosentilla. ”Ihminen kuulee aivoillaan ja hakee sille vastineen muistinsa puolelta. Ellei kuule ja muistia rasita, aivot laiskistuvat. Tuolloin syntyy rakennemuutoksia kuulon ja muis – tin yhteyksissä.” ”Kuulokojeella tämä tilanne saadaan kor – jattua ja auttaahan se tietysti huomattavasti kommunikointiin”, summaa Honkasola. HHEE Kuuloa kannattaa suojata melutyössä ja altistuessaan koville äänille. ”Ikään liittyvä kuulonalenema ei vaikuta vain kuulemiseen, vaan myös muistiin ja ajatteluun. Kännykkään voi hankkia apin, jonka kautta kuulokojeiden säädöt sujuvat näppärästi. Myös latauslaite on kätevä käyttää. Kuva: Oticon Modernit kuulokojeet ovat pieniä, kevyitä ja helppokäyttöisiä. Tarjolla on monia eri värejä. Kuva: Oticon HHy väy vä EElämälämä 27 Tekniikka avasi äänimaailman Porvoolainen Taira Sarantila käyttää älypuhelimellaan modernia kuulokojetta ja kotona on teknologiaan pohjautuvia apuvälineitä kuulemiseen. Kuva: Sarantilan kotialbumi Vaikeasti kuulovammainen Taira Sarantila iloitsee kuulokojeiden tekniikan huomattavasta parantumisesta ja kokee pysyvänsä mainiosti mukana muuttuvassa maailmassa. ” Minulla on perinnöllinen sensorineu- raalinen kuulovika, joka ilmeni kes- ki-iän kynnyksellä”, kertoo 77-vuo- tias porvoolainen, Taira Sarantila. ”Huomasin, etten kuullut var- sinkaan ulkona kauempana olevien puhet- ta, jolloin minun oli siirryttävä lähelle pu- hujaa. Myöskään takaa tulevasta puheesta en saanut selvää. Hälyssäkin alkoi olla han – kaluuksia seurata puhujaa.” Sarantila hakeutui terveyskeskuksen kautta Helsingin yliopistolliseen keskussai – raalaan kuulontutkimukseen, jossa todettiin selkeä kuulonalenema molemmissa korvissa. Hän sai korvakäytäväkojeen vain toiseen korvaan, kuten tuolloin oli tapana. Yhdellä kojeella kuunneltaessa suuntakuulo puuttui, jolloin äänen tulosuuntaa piti etsiä. ”Totutteleminen uuteen äänimaailmaan vei aikansa. Oma ääni kuulosti omituiselta, äänet tuntuivat teräviltä, kuten ruokailuvä – lineiden kolina, veden lorina tai sanomaleh- den rapina. Ne ärsyttivät.” ”Silti en aina erottanut puhuttuja sanoja. Jouduin huomioimaan, että olin kojekorva puhujaan päin. Teatterikäynnitkin loppuivat, kun en saanut selvää repliikeistä.” ÄLYKKÄÄT APUVÄLINEET ”Muutaman vuoden ajan käytin yhtä kojetta vain ”tarvittaessa” ja liityin Porvoon paikal- liseen kuuloyhdistykseen. Sieltä sain vertais- seuraa, hyviä ystäviä ja roppakaupalla kuu- lotietoutta. Kojeet ovat olleet siitä saakka korvassa koko valveillaoloajan”, toteaa Sa – rantila. Nyt hän on yli 30 vuoden ajan ollut aktii – vinen kuulotoimija yhdistyksen hallitusteh- tävissä. Yli 20 vuotta hän on ollut auttamas- sa Kuulolähipalvelussa. ”Kuuloni edelleen huononnuttua sain mo- lempiin korviin korvantauskojeet, nykyisin näin yleensä toimitaankin. Kuulemiseni hel- pottui ja äänimaailma on parantunut paljon teknologian kehittymisen myötä.” ”Minulla on ollut neljä vuotta käytössäni älypuhelimen Bluetoothin avulla ohjattavat kuulokojeet. Niiden avulla pystyn vaivatta puhumaan puhelimessa, koska ääni tulee suo- raan korvaan. Myös tv:n kuunteluun minulla on apuväline, jonka avulla ääni tulee langat- tomasti suoraan korvaan”, selventää Sarantila. Hänellä on kotonaan hälytyskeskus, joka antaa turvaa. Se sisältää palovaroittimen, ovi- kellon ja herätyskellon. Petauspatjan alla on täristin, joka herättää hälytyksen tullessa. ”Kuulun nyt vaikeasti kuulovammaisiin, sillä kuuloni heikkenee kaiken aikaa ja olen saanut tinnituksenkin kaveriksi. Siitä huo – limatta koen pärjääväni hyvin muuttuvas- sa maailmassa.” 28 HHy väy vä EElämälämä T ekoäly luo uusia mahdollisuuksia kuulokojeiden kehityksessä. Tar – koituksena ei ole tehdä kuuloko- jeesta monimutkaisempaa, vaan päinvastoin auttaa sitä ymmärtä – mään paremmin erilaisia tilanteita ja mukau- tumaan käyttäjän tarpeisiin. Kuulotekniikka Oy:n toimitusjohtaja Juha Hakala näkee kehityksessä paljon mahdol- lisuuksia. ”Yksi kiinnostavimmista kehityssuunnis- ta kuuloalalla on tekoälyn kyky ymmärtää ympäristöä ja mukautua käyttäjän tilantee – seen reaaliajassa. Esimerkiksi kuulokojeissa tekoäly voi analysoida samanaikaisesti pu – hetta, taustamelua, ympäristöä ja käyttäjän omaa ääntä. Näin kuulokojeet eivät ainoas – taan vaimenna häiritsevää ääntä, vaan pyr- kivät ymmärtämään, mitä käyttäjä kulloin- kin tarvitsee.” KUN YMPÄRILLÄ TAPAHTUU PALJON Monelle kuulokojeen käyttäjälle tutuin haaste on ravintolan, kahvilan tai juhlan kaltainen tilanne, jossa ympärillä puhuu useita ihmisiä ja taustalla on paljon hälyä. Kahdenkeskinen keskustelu voi sujua hyvin, mutta kun pöydän ympärillä on useampi keskustelija, tilanne muuttuu nopeasti vaikeammaksi. Juuri tällaisissa tilanteissa uudenlainen te- koäly voi tuoda apua. Sen sijaan, että kuuloko- je keskittyisi vain vähentämään taustamelua, se pyrkii ymmärtämään koko kuuntelutilan- netta: kuka puhuu, millaista melua ympäril- lä on, mistä äänet tulevat ja miten käyttäjä itse osallistuu keskusteluun. Yksi maailman johtavista kuulokojeval – mistajista Signia tuo tämän ajattelun uudelle tasolle uuden MaX-kuulokojealustan avulla. Sen taustalla on Acoustic Intelligence™ -tek- nologia, joka yhdistää neljä eri tehtäviin suun- niteltua syvää neuroverkkoa eli DNN-teko- älyverkkoa. Ne analysoivat samanaikaisesti puhetta, melua, ympäristöä ja käyttäjän omaa ääntä. Kuulokoje pyrkii siis ymmärtämään, mitä ympärillä tapahtuu, eikä vain sitä, mikä ääni pitäisi vaimentaa. NELJÄ TAPAA YMMÄRTÄÄ TILANNETTA Acoustic Intelligence™ -teknologia hyödyn- tää neljää keskeistä toimintoa: l RealTime Conversation Enhancement AI auttaa löytämään ja vahvistamaan useita kes- kustelukumppaneita. Tämä on erityisen tär- keää silloin, kun keskustelu vaihtuu nopeas- ti ihmiseltä toiselle. l Own Voice Processing AI tunnistaa käyt- täjän oman äänen ja auttaa tekemään siitä luonnollisemman kuuloisen. l Ambient Scene Adaptation AI seuraa jat- kuvasti ympäristöä ja mukauttaa kuuloko- Tekoäly on tullut vauhdilla osaksi tavallista arkea. Se auttaa meitä jo puhelimissa, autoissa, kodin laitteissa ja monissa palveluissa usein niin huomaamattomasti, ettemme edes ajattele käyttävämme tekoälyä. Nyt tekoäly tekee tuloaan yhä vahvemmin myös kuulokojeisiin. Tekoälystä tulee osa arkea myös kuulokojeissa Signia MaX kuulokojeen käyttäjä puhelimessa. HHy väy vä EElämälämä 29 jeen toimintaa tilanteen mukaan. Käyttäjän ei tarvitse itse vaihtaa kuunteluohjelmaa aina ympäristön muuttuessa. l Dynamic Noise Control AI arvioi, millais- ta melua ympärillä on, mistä se tulee ja onko käyttäjä keskustelemassa. Tämän perusteel- la se säätää melunvaimennusta tilanteeseen sopivaksi. PIENEMPI LAITE, ENEMMÄN ÄLYÄ Uuden teknologian ensimmäinen kuulokoje- malli on Signia Pure C&G MaX. Kyseessä on korvantauskuulokoje (RIC), joka on suunni- teltu jokapäiväiseen käyttöön. Pure C&G MaX on saatavana kahdeksas – sa eri värissä, joten myös kuulokojeen ul- konäköön voi löytää omaan tyyliin sopivan vaihtoehdon. Käytännössä arjen helppoutta lisää myös kannettava latauskotelo. Kuulokojeet latau – tuvat täyteen neljässä tunnissa, ja 30 minuu- tin pikalatauksella saa jopa kuusi tuntia käyt- töaikaa. Yhteydenpito muiden laitteiden kanssa on niin ikään tärkeä osa nykyajan kuulokojet- ta. Pure C&G MaX tukee Bluetooth® Clas- sicia ja LE Audiota sekä induktiosilmukkaa. Lisäksi laitteessa on valmius tulevaan Aura – cast™-yhteyteen, joka mahdollistaa uuden- laisia tapoja vastaanottaa ja jakaa ääntä esi- merkiksi julkisissa tiloissa ja tapahtumissa. TEKOÄLY TOIMII TAUSTALLA Kuulokojeen käyttäjän näkökulmasta kaik- kein kiinnostavinta ei välttämättä ole se, kuinka monta tekoälyverkkoa laitteen sisällä toimii. Tärkeämpää on se, miltä arki tuntuu. Kun keskustelu ravintolassa onnistuu hel- pommin, ystävien puheesta saa paremmin selvää kahvipöydässä tai oma ääni kuulos – taa luonnollisemmalta, teknologia tekee teh- tävänsä ilman, että siihen tarvitsee kiinnit- tää huomiota. Ehkä juuri tässä onkin tekoälyn suurin lupaus kuulokojeissa: parhaimmillaan sitä ei huomaa lainkaan. Se vain auttaa olemaan paremmin mukana niissä hetkissä, joissa ha- luamme kuulla, keskustella ja olla yhdessä muiden kanssa. Signia Pure C&G MaX tulee saatavil – le Suomen markkinoille marraskuun 2026 aikana. Kuulo alkaa usein heikentyä jo noin 50-vuotiaana, mutta kuulontutkimukseen ha- keutumista lykätään helposti. Ensimmäisenä puheesta voivat kadota konsonantit, kuten s, k, p, t ja h. Lievä kuulonalenema näkyy usein etenkin hälyisissä tilanteissa, vaikka muuten kokisi kuulevansa hyvin. Mikäli epäilet kuulosi heikentyneen kuu – lontarkistus on nopea tapa selvittää kuulo- si tila. Kuulotekniikka Oy tarjoaa aina toi- mipisteissään ilmaisen kuulontarkistuksen ajanvarauksella. HHEE Signia MaX kuulokoje käyttäjän korvassa. Signia MaX kuulokojeet latauskotelossa. 30 HHy väy vä EElämälämä Portaiden käyttö on kätevä tapa vahvistaa jalkojen lihaksia. Kuva: Pexels/Anastasia Shuraeva Lihaskunto ja tasapaino arjen apureita Hyvä lihaskunto ja tasapaino vahvistavat ikäihmisen toimintakykyä. Ne auttavat pärjäämään pidempään itsenäisesti arjessa. Teksti: Kati Wikström HHy väy vä EElämälämä 31 → P äivittäinen liikkuminen tukee mer- kittävästi pitkäaikaissairauksien ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta. ”Tosin vain muutama prosentti eläkeläisistä liikkuu kestävyys- ja lihaskuntosuositusten mukaisesti”, kertoo Ikäinstituutin ikäihmisten liikunnan asian – tuntija Anna-Maria Mansikka. Ikäinstituutti tekee pitkäjänteistä työtä iäk- käiden liikunnan, toimintakyvyn, terveyden ja ulkoilumahdollisuuksien edistämiseksi. ”Hyvä lihaskunto näkyy ennen kaikkea ar- jessa. Se näkyy esimerkiksi siten, että pystyy nousemaan vaivatta tuolista, kävelemään ulkona, kantamaan kauppakasseja, kulke – maan portaissa ja selviytymään päivittäisis- tä askareista itsenäisesti.” Hyvään lihaskuntoon liittyy myös riittävä tasapaino, sillä lihasvoima ja tasapaino ovat liikkumiskyvyn kulmakiviä. Erityisen tär – keää on jalkojen lihasvoima, koska sen avulla säilyvät kävelykyky ja liikkumisvarmuus. ”Hyvä lihaskunto ja tasapaino auttavat säi- lyttämään toimintakyvyn, itsenäisyyden ja mahdollisuuden osallistua itselle tärkeisiin asioihin. Ne vähentävät avun tarvetta ja tu – kevat arjessa selviytymistä sekä auttavat eh- käisemään kaatumisia”, listaa Mansikka. SÄÄNNÖLLISYYS TARPEEN ”Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa li- haskunnon ja tasapainon kasvattaminen”, kannustaa Mansikka. ”Harjoittelun tulisi olla monipuolista ja nousujohteista eli vähitellen haastavammak- si muuttuvaa. Erityisesti jalkojen ja keskivar- talon lihasvoimaa sekä tasapainoa kannattaa harjoittaa säännöllisesti.” Lihaskunnon ylläpito vaatii myös sään – nöllistä harjoittelua, sillä vaikutukset eivät varastoidu pitkäksi ajaksi. ”Lihasvoimaa kannattaa ylläpitää muuta – malla voimaharjoituskerralla viikossa. Lisäk- si tasapainoharjoittelua tulisi jatkaa säännöl- lisesti, koska tasapaino heikkenee nopeasti ilman harjoittelua”, tietää Mansikka. Heikossa lihaskunnossa olevan ihmisen liikkuminen hidastuu, ulkoilu vähenee ja myös kaatumisen pelko voi lisääntyä. Samal- la tasapaino usein heikkenee, mikä kasvattaa kaatumisriskiä ja voi johtaa noidankehäänmitä vähemmän liikkuu, sitä enemmän liik- kumiskyky heikkenee. VINKIT ILMAISEEN LIIKUNTAAN Portaiden nousu on erinomainen ja täysin il- mainen tapa vahvistaa jalkojen lihaksia. Myös tuolilta tai penkiltä ylösnousut ja kyykyt ke- hittävät tehokkaasti lihasvoimaa ilman väli- neitä. Liikkeet voi tehdä kotona tai ulkoilun yhteydessä, ohjeistaa Ikäinstituutin ikäih – misten liikunnan asiantuntija Ritva-Liisa Salonen. ”Arjen rutiineihin kannattaa yhdistää pieniä harjoitteita, esimerkiksi tehdä kym – menen kyykkyä kahvin valmistuessa.” ”Vain muutama prosentti eläkeläisistä liikkuu kestävyys- ja lihaskuntosuositusten mukaisesti”, kertoo Ikäinstituutin ikäihmisten liikunnan asiantuntija Anna-Maria Mansikka. Ikäinstituutin Voitas-sivustolta löytyy maksuttomia voima- ja tasapainoharjoituksia eri kuntoisille, vinkkaa Ikäinstituutin ikäihmisten liikunnan asiantuntija Ritva-Liisa Salonen. Erityisen tärkeää on jalkojen lihasvoima, koska sen avulla säilyvät kävelykyky ja liikkumisvarmuus. 32 HHy väy vä EElämälämä 2 3 5 KÄVELY KEVYEMMÄKSI Kotivoimisteluohjelma voiman ja tasapainon hankintaan Piirrokset: Krista Jännäri •• Tee liikkeet rauhallisesti •• Säilytä hyvä ryhti ja muista hengittää liikkeitä tehdessäsi •• Pidä pieni tauko jokaisen eri liikesarjan välissä •• Tehosta ohjelmaa käyttämällä 1–3 kilon tarrapainoja nilkoissa aloittaen kevyillä painoilla •• Toista ohjelma päivittäin 1. Istu tuolilla selkä suorana. Ojenna vuorotellen oikea ja vasen jalka suoraksi rauhalliseen tahtiin. Toista liikettä 10–15 kertaa. Pidä tauko ja tee sama uudelleen. 2. Seiso sivuttain tuolin selkänojaa tai pöytää vasten ja ota tukea. Nosta vuorotellen oikea ja vasen polvi ylös. Toista molemmilla jaloilla 10–15 kertaa. Pidä tauko ja tee sama uudelleen. 3a. Seiso pienessä haara-asennossa. Ota tukea tuolin selkänojasta tai pöydästä. Vie vuorotellen vasen ja oikea jalka polvi suorana taakse ja laske alas. Toista liikettä molemmilla jaloilla 10–15 kertaa. Pidä tauko ja tee samat liikkeet uudelleen. 4. Seiso ja ota tukea. Nouse rauhallisesti varpaille ja laskeudu alas 10–15 kertaa. Pidä tauko. Ravista jalkoja. Tee sama uudelleen. 5. Aseta tuoli seinää vasten. lstuudu tuolin etureunalle. Kumarru eteenpäin ja nouse ylös seisomaan. Toista liikettä 10–15 kertaa. Pidä tauko ja tee sama uudelleen. 3b. Seiso pienessä haara-asennossa. Ota tukea tuolin selkänojasta tai pöydästä. Vie vuorotellen oikea jalka ja vasen jalka kantapää edellä sivulle ja tuo takaisin. Toista molemmilla jaloilla 10–15 kertaa. Pidä tauko ja tee samat liikkeet uudelleen. Ojenna vuo suoraksisssssssssssss ra Toistat liiket Pidä tauko 1 2 lös. haara-asennnossa. e aa. n. P iirro k set: Krista Jännäri 3 4 4. No ja Pid Te 5 ls K To P 4 KAVELY_KEVYEMMAKSI_SUOMI.indd 1 KAVELY_KEVYEMMAKSI_SUOMI.indd 1 16.2.2021 13.56.50 16.2.2021 13.56.50 Ikäinstituutin Kävely kevyemmäksi -jumppaan on koottu kaikille sopivia voima- ja tasapainoharjoituksia. HHy väy vä EElämälämä 33 Esimerkiksi yli 75-vuotiaista noin neljäs – osa kokee suuria vaikeuksia 500 metrin käve- lemisessä. Kykyä kävellä puolisen kilometriä (esimerkiksi lähikauppaan) voidaan ainakin taajamissa pitää yhtenä edellytyksenä sille, että pystyy asumaan itsenäisesti kotonaan. Lisäksi iso osa ikääntyneistä liikkuu ter- veytensä kannalta liian vähän suhteessa liikkumissuosituksiin. Yli 65-vuotiasta jopa 64 prosenttia ja 75 vuotta täyttäneistä 73 prosenttia liikkuu terveytensä kannalta liian vähän. Tutkimuksista tiedetään myös, että moni – puolinen voima- ja tasapainoharjoittelu vä- hentää kaatumisia merkittävästi. Tämä on tärkeää, sillä kaatumiset ovat yksi suurim – mista toimintakyvyn heikkenemisen syistä iäkkäillä. ”Syitä ikäihmisten liian vähäiseen liikku – miseen voi olla moniakin”, toteaa Ikäins- tituutin ikäihmisten liikunnan asiantuntija Anna-Maria Mansikka. ”Liikkumista voivat vaikeuttaa esimerkik – si sairaudet, kipu, heikentynyt toimintaky- ky, yksinäisyys, väsymys, kaatumisen pelko, puutteellinen tieto sopivista liikuntamahdol – lisuuksista sekä pitkät etäisyydet palvelui- hin. Myös liikuntaseuran puute saattaa vä- hentää motivaatiota liikkumiseen.” Moni ikäihminen ei liiku tarpeeksi THL:n Terve Suomi -tutkimuksen mukaan liikkumiskyvyn haasteet ovat yleisiä vanhemmissa ikäryhmissä. Monilla paikkakunnilla on ulkokuntosale- ja, joita voi kuka tahansa käyttää maksutta. Lisäksi on hyvä tarkistaa oman paikka – kunnan liikuntatarjonta ikäihmisille. Useissa kunnissa, järjestöissä ja yhdistyksissä tarjo- taan liikuntaneuvontaa, voima- ja tasapaino- ryhmiä, vertaisohjattuja liikuntaryhmiä, ul- koiluryhmiä ja etäjumppia. ”Ikäinstituutin Voitas.fi -sivusto tarjoaa runsaasti maksutonta materiaalia harjoitte – lun tueksi”, valaisee Salonen. ”Sivustolta löytyy maksuttomia harjoi – tusohjelmia, liikuntavideoita sekä valmiita voima- ja tasapainoharjoituksia eri kuntoisil- le. Myös Ikäinstituutin verkkosivujen mate- riaalipankista löytyy valmiita liikuntaohjel- mia, jotka ovat maksutta ladattavissa.” MUISTI JA MIELIALA PARANEVAT Liikunta, erityisesti itselle mieluisa liikkumi- sen tapa, tukee mielen hyvinvointia monin tavoin. ”Liikunta kohentaa mielialaa, vähentää stressiä, lisää vireyttä ja auttaa jaksamaan arjessa. Ryhmäliikunta tuo lisäksi sosiaalisia kontakteja ja yhteenkuuluvuuden tunnetta”, sanoo Ritva-Liisa Salonen. Liikunnan on todettu vaikuttavan myön – teisesti myös muistiin ja aivojen toimintaan. ”Ulkona liikkuminen on yhteydessä vä- häisempiin masennusoireisiin ja suurempaan päivittäiseen askelmäärään. Ulkoilun myön- teiset vaikutukset hyvinvointiin ja tervey- teen ovat iäkkäillä voimakkaampia ja yhte- näisempiä kuin muilla aikuisilla.” Ulkoilu ylläpitää toimintakykyä, virkistää ja rauhoittaa mieltä sekä tarjoaa elämyksiä kaikille aisteille. Kävely ulkona tukee muis – tia ja vaihteleva maasto harjoittaa jalkojen lihasvoimaa ja tasapainoa. HHEE Ulkoilun hyödyt mielenterveydelle ja lihaskunnolle sekä tasapainolle ovat kiistattomat. Kuva: Pexels/Cottonbro 34 HHy väy vä EElämälämä V ajaa kolmannes maailman väes- töstänoin 1,8 miljardia ihmis- täliikkuu liikuntasuositusta vä- hemmän. Liikuntasuositus on 2,5 tuntia reipastehoista liikkumista tai 75 minuuttia rasittavaa liikkumista viikos- sa, vaikkapa juoksua. Meillä Suomessa menee vielä heikommin. Nykytilanteessa Suomen 20–84-vuotiaista kolme neljästä (76 prosent – tia) liikkuu liian vähän ja 83 prosenttia viettää liikaa aikaa paikallaan. Liikkumattomuudes- ta puhutaan, kun yksilö liikkuu viikoittain liikuntasuosituksia vähemmän. Paikallaan – ololla tarkoitetaan yli kahdeksan tuntia pai- kallaan olemista päivässä oletuksella, että valveilla ollaan 16 tuntia. Liikkumattomuus on ongelmallista vii – meistään, kun ollaan ihmisen terveyttä ja toimintakykyä uhkaavalla tasolla. Silloin puhkeaa sairauksia ja elinpäivät vähenevät, unohtamatta terveydenhuollon miljardiluo- kan kustannuksia. Tuore opetus- ja kulttuu- riministeriön julkaisema raportti kertoo, että me suomalaiset vietämme valtaosan valveilla- olostamme paikallaan, joko istuen tai maaten. Iän myötä paikallaanolo yleensä lisääntyy, liikkuminen vähenee ja kunto heikkenee. 7 000 ASKELTA RIITTÄÄ UKK-instituutin raportin mukaan työikäiset ottavat keskimäärin 7 247 askelta päivässä, naiset 7 378 askelta ja miehet 7 115 askelta. Pitkään 10 000 päivittäistä askelta on pidet – ty tavoiteltavana, mutta oleelliset terveys- hyödyt saa jo selvästi pienemmällä määrällä. Laaja, usean tutkimuksen tuloksia yhdistä- nyt katsaus ja meta-analyysi osoitti, että jo 7 000 askelta päivässä riittää pienentämään kokonaiskuolleisuutta ja tuo merkittäviä ter- veyshyötyjä. Terveyteen liittyvät lisähyödyt 10 000 päi- vittäisen askeleen jälkeen olivat sairauksien ennaltaehkäisyä ja kuolleisuutta ajatellen vaa- Liiallinen istuminen määritellään yli kahdeksan tunnin paikallaanoloksi valveilla ollessa ja liikkumattomuudella tarkoitetaan tässä, ettei yksilö täytä liikuntasuosituksia, joka on vain reilut 20 minuuttia päivässä. Mitä liikkumattomuus maksaa? VARAA TALLELOKERO ALK. 21,09€/KK* Pidä tärkein turvassa. Tallelokeropalvelumme tekee omaisuuden säilyttämisestä turvallista, helppoa ja vaivatonta. Varaa oma tallelokero asiointipisteestä, verkkosivuiltamme tai asiakaspalvelustamme! JALONOM HELSINKI, Mannerheimintie 114, ma-pe 10-17, la 10-15 JALONOM LAHTI, Ajokatu 83, ma-pe 10-17, la 10-15 JALONOM ESPOO, Vanha Maantie 1, ma-pe 10-17 Soita ja varaa: 09 5127298 *Hinta vuosisopimuksella. timattomia. Tämän tutkimuksen mukaan sydän- ja verisuonisairauksien, syövän, kak – kostyypin diabeteksen, dementian, masen- nusoireiden ja kaatumisen riski pieneni jo 7 000:n päiväaskelmäärillä. Fyysinen inaktiivisuus voidaan jaotella liikkumattomuuteen ja istumiseen. Liika is – tuminen ja liikkumattomuus ovat itsenäisiä sairauksien riskitekijöitä. Voit istua liikaa, vaikka liikkuisit paljon. Liiallinen istumi – nen määritellään yli kahdeksan tunnin pai- kallaanoloksi valveilla ollessa ja liikkumat- tomuudella tarkoitetaan tässä, ettei yksilö täytä liikuntasuosituksia, joka on vain reilut 20 minuuttia päivässä. Terveellistä, liikunnal- lista elämäntapaa noudattavat ovat yleensä varsin terveitä. MILJARDILUOKAN KUSTANNUKSET Vähäinen liikunta aiheuttaa karkeasti kolme prosenttia koko Suomen terveydenhuollon kustannuksista: tämä tarkoittaa noin 700 mil- joonaa euroa vuosittain. Lasku yksinomaan liiallisesta istumisesta on yli kaksi kertaa enemmän, Suomessa vuosittain noin 1,5 mil- jardia euroa, ja liikkumattomuus aiheuttaa vastaavasti 3,2–7,5 miljardin euron kustan – nukset, laskentamallista ja mukaan otetuis- ta tekijöistä riippuen. Arvio on UKK-insti- tuutin nettisivuilta. Miljardiluokan kustannuksien taustalta löytyy suoria sairauden aiheuttamia kustan- nuksia, jotka liittyvät muun muassa kakkos- tyypin diabetekseen, eri syöpiin, murtumiin, masennukseen ja aivoverisuonisairauksiin. Näiden lisäksi sairauspoissaoloista, työkyvyt- tömyyseläkkeistä ja ennen- aikaisista kuole- mista syntyy epäsuoria kustannuksia. Kun nämä yhdistetään, nousevat kustannukset 4,7 miljardiin euroon vuosittain. Liikkumal- la voimme säästää yhteiskunnan niukkoja varoja. Onko meillä varaa jättää tämä huomiotta? Ei. Päinvastoin, tässä on aihetta yhteiskun- nalliselle keskustelulle. Hyvä fyysinen kunto auttaa jokaista meistä jaksamaan ja suoriu- tumaan oman arjen haasteista. Samalla vä- henee monien pitkäaikaissairauksien vaara. Sekä arkiliikunta että urheilun harrastami – nen toimivat sairauksien ehkäisyssä. Teoriassa väestön liikkumattomuuden vuosittain aiheuttamat miljardikustannuk – set voitaisiin välttää, jos koko Suomen kansa liikkuisi terveysliikuntasuosituksen mukai- set 2,5 tuntia viikossa. Eikä tämä vaadi ma- ratonin juoksemista, ihan pelkkä kävelemi- nen riittäisi, 20 minuuttia päivittäin. Meistä jokaisen on perusteltua lähteä liikkumaan. Tyylin ja lajin jokainen valitkoon itse. HHEE Lähde: Nina Kaseva: Askel kerrallaanLääkärin juoksuopas. Docendo 2026 36 HHy väy vä EElämälämä ” Tuki- ja liikuntaelinongelmat ovat suomalaisilla erittäin yleisiä ja kes – keisimpiä toimintakykyä heikentä- viä terveysvaivoja”, sanoo toimin- nanjohtaja Marja Kinnunen Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry:stä. Vuonna 2025 tuki- ja liikuntaelinongelmat kirjattiin perusterveydenhuollon avokäynnin syyksi noin 7,5 miljoonaa kertaa. Yleisimpiä tule-ongelmia ovat selkäkipu, polven tai lonkan artroosi eli nivelrikko ja niskakipu. Polven ja lonkan tekonivelleik – kauksia tehdään vuosittain kymmeniätuhan- sia. Osteoporoottisia murtumia arvioidaan sattuvan vuosittain noin 40 000. Kinnusen mukaan alaselkäkipu on yleisin tuki- ja liikuntaelimistön vaiva. ”Lähes jokainen kokee alaselkäkipua jos – sain elämänsä vaiheessa. Kivun ennuste on yleensä hyvä, mutta noin joka neljännellä oireet pitkittyvät ja selkäkivun uusiutumi – nen on tavallista.” ENSISIJAISESTI LÄÄKKEETÖNTÄ HOITOA Tuki- ja liikuntaelinterveyteen ei Kinnus- en mukaan ole mitään yksittäistä temppua, tiettyä liikuntalajia tai ihmedieettiä. Se ra – kentuu vuosien mittaan arjen perusasiois- ta: liikkeestä, lihasvoimasta, riittävästä ra- Tuki- ja liikuntaelinterveyttä rakennetaan arjessa ”Riittävä tuki- ja liikuntaelinterveys antaa ihmisille mahdollisuuden liikkua, tehdä työtä, selviytyä arjessa ja osallistua itselle tärkeisiin asioihin”, sanoo toiminnanjohtaja Marja Kinnunen Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry:stä. Teksti: Liisa Airaksinen ”Lähes jokainen kokee alaselkäkipua jossain elämänsä vaiheessa. Kivun ennuste on yleensä hyvä, mutta noin joka neljännellä oireet pitkittyvät ja selkäkivun uusiutuminen on tavallista.” HHy väy vä EElämälämä 37 → vinnosta ja unesta, tupakoimattomuudestasekä siitä, että kipujen ilmaantuessa kehoa uskaltaa edelleen käyttää. ”Akuutissa selkäkivussa tärkeimpiä hoi – tokeinoja ovat tilanteen ymmärtäminen, ta- vallisten arjen toimintojen jatkaminen ja as- teittainen paluu normaaliin liikkumiseen. Pitkittyneessä selkäkivussa harjoittelusta on hyötyä. Tutkimusnäyttö ei kuitenkaan osoita, että olisi olemassa yksi ylivoimainen harjoit- telumuoto.” Kinnunen muistuttaa, että esimerkiksi Käypä hoito -suositusten mukaan selkäki – vusta kärsivän on hyvä tietää, että tavalli- sissa röntgenkuvissa todettavat ns. kuluma- muutokset ovat melko tavallisia. ”Kulumamuutoksia voi olla sekä selkävai- vaisilla että oireettomilla, eikä niillä ole voitu osoittaa olevan yhteyttä selkäkipuun. Ne ovat ikään ja ikääntymiseen liittyviä muutoksia, joita tulee kaikille.” Artroosi eli nivelrikko on yleisin nivel – sairaus. Sen hoidossa keskeisiä asioita ovat liikunta ja lihasvoiman harjoittaminen, tar – vittaessa painonhallinta sekä kivun asian- mukainen hoito. Vaikeassa nivelrikossa voidaan tarvita te – konivelleikkausta, mutta suurta osaa nivel- rikosta hoidetaan ilman leikkausta. Polven artroosin osalta 20 prosenttia potilaista ei itse asiassa hyödy leikkauksesta. Kaikilla hyvinvointialueilla on fysiotera – peutin suoravastaanotto, jonne pääsee ma- talalla kynnyksellä, jos tule-kivut tuntuvat siltä, että kaipaa ammattilaisen apua. ”Tarvittaessa potilas ohjataan lääkärille. Osteoporoosi ja murtumat sekä reumasai – raudet tarvitsevat oman, sairauteen perus- tuvan hoitonsa”, Kinnunen sanoo. ”Joka tapauksessa lääkkeetön hoito on tär- keintä hoitoa. Liikunta on myös monien tu- le-vaivojen hoitoa, ei vain niiden ennaltaeh- käisyä. Esimerkiksi artroosissa säännöllinen terapeuttinen harjoittelu vähentää kipua ja parantaa toimintakykyä. Pitkittyneessä ala – selkäkivussa liikunta ja harjoittelu ovat kes- keinen osa hoitoa.” KOSKAAN EI OLE MYÖHÄISTÄ ”Tuki- ja liikuntaelimistö tarvitsee liikettä ja kuormitusta. Lihas vahvistuu, kun sitä käyte- tään. Myös luusto tarvitsee mekaanista kuor- mitusta. Hyvä uutinen on se, ettei koskaan Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry on valta- kunnallinen asiantuntija- ja yhteistyöjär- jestö, jonka tavoitteena on edistää suo- malaisten tuki- ja liikuntaelinterveyttä sekä työ- ja toimintakykyä. ”Liitto kokoaa yhteen alan järjestöjä ja asiantuntijoita ja vie tutkittuun tietoon perustuvia ratkaisuja päätöksentekijöil – le, ammattilaisille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun”, kuvaa toiminnanjohtaja Marja Kinnunen liiton toimintaa. ”Työmme lähtökohtana on, että riittä – vä tuki- ja liikuntaelinterveys antaa ihmi- sille mahdollisuuden liikkua, tehdä työtä, selviytyä arjessa ja osallistua itselle tär – keisiin asioihin.” Tule edistää muun muassa tule-on – gelmien ehkäisyä, vaikuttavia hoito- ja kuntoutuspolkuja, oikea-aikaista kun – toutusta, kansalaisten mahdollisuuksia liikkua sekä näyttöön perustuvan tiedon käyttöä. ”Teemme vaikuttamistyötä, tuotam – me tietoa ja materiaaleja, koulutamme ammattilaisia sekä kokoamme järjestö – jä ja asiantuntijoita yhteistyöhön”, Kin- nunen kertoo. Parhaillaan Tule koordinoi Kansallis – ta TULE-ohjelmaa 2026–2030, jonka ta- voitteena on löytää valtakunnallisia rat- kaisuja suomalaisten tule-terveyden ja toimintakyvyn vahvistamiseen. ”Ajatus on yksinkertainen: kun suo – malaiset pysyvät toimintakykyisinä, siitä hyötyvät sekä ihmiset itse että koko yh – teiskunta”, kiteyttää Kinnunen. ”Lääkkeetön hoito on tärkeintä tule-vaivojen hoitoa.” ”Tule-terveys on yhteydessä myös mielen hyvinvointiin. Toisin sanoen, kipu voi lisätä masennuksen ja ahdistuksen riskiä ja toisaalta masennus tai ahdistus voi lisätä kivun riskiä, sanoo toiminnanjohtaja Marja Kinnunen Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry:stä. Mikä on Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry? 38 HHy väy vä EElämälämä Omatoimisuuden tueksi Liitto tarjoaa verkossa suomentule.fi materiaaleja tule-terveyden omahoi – toon. Tutustu esimerkiksi: l Helpompi tapa -materiaalit autta – vat pohtimaan, miten voisi lisätä it- selle sopivia asioita omaan arkeen- sa joko liikunnan, monipuolisen syömisen, savuttomuuden tai alko – holin kohtuukäytön osalta. l Kivun omahoidon materiaaleista löytyy tietoa kivusta ja työkaluja it – selle sopivien kivunhallintakeinojen löytämiseksi. Liikkuminen ylläpitää nivelten vetreyttä ja liikkuvuutta, lihasvoimaa, tasapainoa ja liikehallintaa sekä auttaa säilyttämään toimintakykyä ikääntyessä. ole liian myöhäistä aloittaa. Lihaskuntoaan voi parantaa vielä 100-vuotiaanakin”, Kin – nunen kannustaa. Liikkuminen ylläpitää nivelten vetreyttä ja liikkuvuutta, lihasvoimaa, tasapainoa ja liikehallintaa sekä auttaa säilyttämään toi – mintakykyä ikääntyessä. Luuston kannalta erityisen hyödyllistä on lihasvoimaa kehittä- vä ja luuta kuormittava liikunta. Kinnunen vinkkaa, ettei terveyden edis – tämisen tarvitse välttämättä tarkoittaa var- sinaista liikuntaharrastusta. ”Kävely, portaiden käyttäminen, pihatyöt, työmatkaliikkuminen ja istumisen tauotta- minen ovat kaikki hyödyllisiä. Jokainen askel lasketaan.” Kinnusen mielestä parasta on sellainen lii- kunta, joka tuo iloa. Lisäksi on tärkeää, että sitä tulee tehtyä säännöllisesti. HHy väy vä EElämälämä 39 ”Kun kipuja ilmaantuu, on tärkeää, että kehoa uskaltaa silti käyttää.” Helpohko konsti lisätä liikkumistaan on päättää kävellä joka päivä jotakin satoja metrejä. Upea saavutus aja vielä upeampaa on, jos matkaa pystyy pidentämään vaikka- pa 50 metrillä päivittäin tai joka toinen päivä. Pitkällä aikavälillä lenkille tulee pituutta jo aika lailla ja samalla mielialakin kohenee. Osana fyysisen kunnon nousua voi parantua myös mielen hyvinvointi. ”Tutkimus ei tue ajatusta yhdestä kaikille parhaasta liikuntalajista. Esimerkiksi pitkitty- neessä selkäkivussa erilaiset harjoittelumuo- dot voivat auttaa, eikä yhtä harjoittelutapaa voida nostaa ylivoimaisesti muiden edelle.” Tuki- ja liikuntaelinterveyden kannalta paras kokonaisuus on yleensä monipuoli – nen. Siihen olisi hyvä kuulua: l kestävyysliikuntaa, kuten kävelyä, pyöräilyä, uintia tai hiihtoa l lihasvoimaharjoittelua l tasapainoa ja liikehallintaa haastavaa liikettä Aikuisille suositellaan vähintään 2,5 tuntia reipasta tai 1 tunti 15 minuuttia rasittavaa lii- kuntaa viikossa sekä lihaskuntoa ja liikehal- lintaa vähintään kaksi kertaa viikossa. ”Suositukseen ei tarvitse päästä kerralla. Jo pienikin liikkumisen lisääminen on askel oikeaan suuntaan. Liikuntasuositukset muis- tuttavat myös arjen puuhastelun, riittävän unen ja palautuminen tärkeydestä.” Jos ihmisellä on kipua tai sairaus, liikun – taa voidaan joutua soveltamaan. ”Kipu ei automaattisesti tarkoita, että liikkuminen olisi vaarallista. Monissa tu – le-vaivoissa liikkumisen välttäminen voi päinvastoin pahentaa kipua ja vähentää toi – mintakykyä. Liikkuminen sen sijaan saattaa poistaa tai ainakin lievittää kipua. Fysiotera- peutti osaa auttaa näissä tilanteissa.” HYVÄT ELINTAVAT A JA O Kinnusen mielestä ei ole mitään syytä erot- taa tuki- ja liikuntaelinterveyttä muusta ter- veydestä. ”Samat elintavat, jotka suojaavat sydäntä ja aineenvaihduntaa, tukevat monin tavoin myös liikkumis- ja toimintakykyä.” Monipuolinen ravinto auttaa turvaamaan lihasten ja luuston tarvitsemat rakennusai- neet. Riittävä proteiinin saanti tukee lihas- massan säilymistä. Kalsium ja D-vitamiini ovat tärkeitä luustolle. Kinnunen pitää tupakoimattomuutta on myös tule-terveystekona. Tupakointi on yh – teydessä esimerkiksi luuston heikompaan ter- veyteen ja se haittaa kudosten paranemista. ”Riittävä uni ja palautuminen ovat osa ko- konaisuutta. Huonosti nukutun yön jälkeen kiputuntemus saattaa tuntua voimakkaam – malta. Väsymys myös helposti vähentää halua ja mahdollisuuksia liikkua. Pitkittynyt kipu puolestaan voi häiritä unta, ja syntyy itse it – seään vahvistava ei-toivottu kehä.” HHEE 40 HHy väy vä EElämälämä Kevyttä, V esi tarjoaa tehokkaan vastuksen, joten kaikenlainen vesiliikunta on hyvä keino sekä pitää yllä että kehittää pe – ruskuntoa. Vesiliikunnan ohjaaja Irma Kuu – siratin mukaan uimataito on Suomessa kui- tenkin hieman hiipumassa. ’’Vanhempien kannattaa tukea lasten uimaan oppimista. Parhaimmillaan uima – taitoinen voi pelastaa sekä oman ja toisen ihmisen hengen.’’ Kuusirati korostaa uinnin monipuolisia terveysvaikutuksia. Se sopii kaikille vauvas- ta vaariin. ’’Uinti on edullinen, ympärivuotinen har- rastus. Avovesi- ja talviuinti kasvattavatkin mukavasti harrastajamääriään.’’ Vedessä voi liikkua kevyesti, mutta tehok- kaasti. ’’Veden vastus kohdistuu tasaisesti koko kehoon liikkeen suuntaa vastaan. Kuntohar- joittelu vedessä on turvallista myös nivelille. Veden noste auttaa ylöspäin suuntautuvissa liikkeissä, mutta se jarruttaa alaspäin suun – tautuvissa liikkeessä. Vesi haastaa myös si- vuttain liikkumista’’, hän sanoo. Veden vastus on moninkertaisesti suu – rempi kuin ilman vastus. Mitä nopeammin vedessä liikkuu, sitä suurempi on vastus. Veden hydrostaattinen paine aiheutuu nes – teen omasta painovoimasta. Paine kasvaa sitä suuremmaksi, mitä syvemmällä vedes – sä ollaan. ’’Hydrostaattinen paine tuntuu hengityk- sessäkin. Esimerkiksi rauhallisen vesijuoksun aikana vesi auttaa uloshengityksessä tyhjentä- mään keuhkot, mutta haastaa jonkin verran Liikun t a vinkki mutta niin tehokasta Vesiliikunnan ohjaaja Irma Kuusirati korostaa, että vedessä liikkuessa myös imunestekierto tehostuu. Samalla turvotus vähenee. Teksti: Merja Kiviluoma HHy väy vä EElämälämä 41 → sisään hengitystä. Ulos hengitettäessä keuh- kot tuulettuvat, ja sisään hengitettäessä hen- gityslihakset vahvistuvat’’, Kuusirati selvittää. VÄHENTÄÄ TURVOTUSTA Kuusirati sanoo vesiliikunnan tuovan monia muitakin terveyshyötyjä. ’’Vesiliikunta tehostaa erinomaisesti imu- nestekiertoa ja siten vähentää turvotusta. Vesi tehostaa pintaverenkiertoa ja lihasten veren- kiertoa. Hydrostaattinen paine vaikuttaa rau- hoittavasti autonomiseen hermostoon sekä kasvattaa keuhko- ja verivolyymeja. Sydä – men syketaso on vedessä noin 20 prosenttia matalampi. Tämä on hyvä muistaa kovaa treenatessa.’’ Vesiliikunta sopii useimmille kivuista kär- siville ihmisille. Kuusiratin mukaan juuri hyd- rostaattisen paineen vuoksi kiputuntemuk- set lievittyvät. Erityisesti kylmäaltistuksen on todettu lievittävän kipua. ’’Eräässä viimeaikaisessa tutkimuksessa todetaan, ettei tarvita välttämättä huippu – kylmää. Jo parin minuutin kylmä suihku riit- tää tuomaan terveyshyötyjä.’’ KEVENTÄÄ KUORMAA Ihminen on vedessä huomattavan kevyt. Esi- merkiksi 70 kiloa painava henkilö painaa ve- dessä 4-7 kiloa. ’’Vedessä ihminen painaa syrjäyttämänsä vesimäärän verran. Rintasyvyisessä vedessä seisova henkilö painaa 28-34 prosenttia siitä mitä hän painaa maalla. Kaulasyvyisessä ve- dessä hän painaa enää 8 prosenttia’’, havain- nollistaa Kuusirati. Vesi mahdollistaa liikkumisen myös heille, jotka eivät pysty liikkumaan maalla. ’’Ohjaan vesiliikuntaa muun muassa eri – tyislapsille. Lapsi, joka ei voi käyttää lainkaan jalkojaan, pystyy vedessä avustettuna liikku- maan tehokkaasti käsien avulla.’’ Veden pehmentävän vaikutuksen vuoksi esimerkiksi kaatuminen tai horjahtaminen eivät satuta, kunhan hukkumisvaara on huo- mioitu.