HE6 7 2026 1 (Part 1 of 5)

TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA SENIOREILLE 6,50 HHyväyvä E Elämälämä 6&7/2026 9,90 Sepelvaltimotaudilla monta eri oirettaviivyttää hoitoa Joustava mieli auttaa kohti pysyviä muutoksia Lähes jokaisella alaselkävaivoja kerran elämässään ’’Keramiikkatyö tuo mielenrauhaa’’ Suurlähettiläs Pekka Orpana Ikäkuulo kannattaa hoitaa ARJEN APURIT •  lihaskunto •  tasapaino Lääkäri Nina Kaseva: ”Jokaisesta voi kehittyä juoksija” Vanhenemista voi hidastaa www.pharmanord.fi Pidä nivelet liikkeessä Nivelet tarvitsevat päivittäistä käyttöä, sillä liike aktivoi erilaisia biologisia mekanismeja, jotka tukevat nivelruston terveyttä. On kuitenkin myös muita keinoja, joilla voit edistää nivelten hyvinvointia. Bio-Glukosamiini + Kondroitiini™ sisältää korkealaatuista glukosamiinia, joka on uutettu syvänmeren katkaravuista mahdollisimman korkean puhtauden ja turvallisuuden varmistamiseksi. Valmiste sisältää lisäksi kondroitiinia ja C-vitamiinia, joka edistää normaalia kollageenin muodostumista rustojen normaalia toimintaa varten. Valmistettu farmaseuttisten laatuvaatimusten mukaisesti HHy väy vä EElämälämä 3 J os juoksemisen aloittamisesta todella on niin paljon erilaista hyötyä kuin lääkäri Nina Kaseva kirjassaan kertoo, ei ole ole- massa kuin tekosyitä olla aloittamatta juoksemista. Vaikka ikää- kin jo on, eikä vaakakaan vallan ihannelukemia näytä. Mutta edetään askel kerrallaan, kuten Kaseva opastaa. Säännöllisesti kuntoilemalla sydän, verenkiertoelimistö, keuhkot, lihakset, luusto ja aivotkäytännössä koko kehovoi paremmin. Liikkumalla voi parantaa myös henkistä ja älyllistä suoriutumistaan läpi elämän. Säännöllinen liikkuminen suojaa myös monilta elin- tapa- ja pitkäaikaissairauksilta. Myös juoksijan kokema hyvä tun- netila, juoksijan taivaaksikin kutsuttu, tuntuu, jos mahdollista, ko- kemisen arvoiselta. Siinä raskas, pitkäkestoinen liikunta vapauttaa kehossa mielihyvähormoneja, jotka synnyttävät pystyvyyden tun- teita: osaan, jaksan, kestän, kykenen. Keho palkitsee juoksijan. Vesi tarjoaa tehokkaan vastuksen, joten kaikenlainen vesiliikun- ta on hyvä keino sekä pitää yllä että kehittää peruskuntoa. Vesijuok- su ja -voimistelu kehittävät kestävyyttä ja lihaskuntoa. Vesijuoksu kehittää myös hengitys- ja verenkiertoelimistön suorituskykyä. Ve- siliikunta motivoi koska se tarjoaa ainutlaatuisen yhdistelmän fyy- sistä tehokkuutta, nivelystävällisyyttä ja henkistä rentoutumista. Sitä voi kuvailla ainutlaatuiseksi vapauden, keveyden ja vastuksen yhdistelmäksi, joka eroaa täysin maalla liikkumisesta. Sekin on ko- keilemisen arvoinen tapa harrastaa liikunta. Yhä useammassa ui- mahallissa on altaan laidalla näyttö, jossa pyörii valinnan mukaan erilaisia vesijumppavideoita. Näytön ohjeita seuraamalla pääsee ve- sijumppaan ihan milloin vain uimahallin aukioloaikana, eikä tarvit- se kiirehtiä altaaseen ihmisohjaajan vetämän jumpan aikaan. Kaikille meille löytyy sopiva tapa liikkua, mutta siinä pitäisi tulla säännöllisesti myös hiki. Liikunnassa hikoileminen on merkki siitä, että treenin teho on riittävä kehittämään sydän- ja verenkier- toelimistön sekä parantamaan kestävyyskuntoa. Kun syke nousee ja alat hikoilla, sydän joutuu pumppaamaan verta tehokkaammin. Tämä laskee leposykettä ja parantaa verenkiertoa. Hyvää liikuntasyksyä! Päätoimittaja: Mari Ahola-Aalto Puh. 050 462 8446 mari.ahola-aalto@karprint.fi Mediamyynti: Iiro Jääskeläinen Puh. 050 466 7562 iiro.jaaskelainen@karprint.fi Toimituksen osoite: Vanha Turuntie 371 03150 Huhmari Kustantaja: Karprint Oy, Huhmari Tilaajapalvelu: tilaukset@karprint.fi puhelinpalvelu ma-ke klo 9-11.30 puh. 040 729 1445 Tilaushinnat: Kestotilaus, 8 numeroa 68 € Määräaikaistilaus, 8 numeroa 72 € Verkkolehti Kestotilaus, 8 numeroa 55 € Määräaikaistilaus, 8 numeroa 59 € Tilaa omasi! Seuraava numero ilmestyy marraskuun alussa. Kannen kuva: Tarja Pitkänen Painopaikka: Printall AS Aikakausmedia ry:n jäsen. ISSN 2737-2758 (painettu) ISSN 2737-307X (verkkojulkaisu) Lehden tilaajaosoitteistoa voidaan käyttää suoramarkkinoinnissa. www.karprint.fi Mari Ahola-Aalto Nyt ei enää keksitä tekosyitä HHy väy vä EElämälämäLiikkumalla voi parantaa myös henkistä ja älyllistä suoriutumistaan läpi elämän. 4 HHy väy vä EElämälämä SISÄLTÖ 6&7/2026 Askel kerrallaan Lääkäri Nina Kaseva vakuuttaa, että jokaisesta voi kehittyä juoksija. Kardiologi Sepelvaltimotautia on kardiologi Kirsi Korven mukaan Suomessa valitettavan paljon. Kuulo Ikäkuulo kannattaa asiantuntija Maarit Honkasolan mukaan hoitaa. 6 18 24 44 56 PÄÄKIRJOITUS  I 3 VALINNANVAPAUS  I 12 Joka yhdeksäs 65 vuotta täyttänyt suomalainen käytti valinnanvapauskokeilua vuoden aikana. TERVEYSUUTISET 14 Kasvisruokavalio pienentää syöpäriskiä ARJEN APURIT  I 30 Hyvä lihaskunto ja tasapaino vahvistavat ikäihmisen toimintakykyä. ALASELKÄKIPU YLEISIN VAIVA  I 38 ”Tuki- ja liikuntaelinongelmat ovat suomalaisilla keskeisimpiä toimintakykyä heikentäviä terveysvaivoja, sanoo toiminnan- johtaja Marja Kinnunen Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry:stä. KEVYTTÄ, MUTTA TEHOKASTA  I 40 Vesi tarjoaa tehokkaan vastuksen liikunnassa. KELIAKIAAN KEHITTEILLÄ LÄÄKE  I 50 Keliakian lääkehoitotutkimuksissa on saatu lupaavia tuloksia. LISÄÄ KUITUA KONEESEEN  I 52 Nälkäkiukut ja väsymys kertovat liian vähästä kuidusta ruokavaliossa. AJANKOHTAISIA RESEPTEJÄ  I 66 Syksy tuli keittiöön. RUOKAA SYNTYY METSÄSSÄ  I 70 Palkittu metsäkokki Tommi Manninen kannustaa valmistamaan luonnossa ruokaa helpolla tavalla ympäri vuoden. LÄHEISYYTTÄ TARVITAAN AINA  I 74 Ikääntyessä seksin merkitys parisuhteessa voi muuttua, mutta ihmisellä on kuitenkin aina tarve olla toisen lähellä. RISTIKKOA RATKOMAAN  I 82 Kannessa Suurlähettiläs Pekka Orpana hakee mielenrauhaa keraamiikkatöistä. HHyväyvä EElämälämä 60 Henkinen joustavuus Mielen joustavuuden taitoja voi tutkijatohtori Päivi Lappalaisen mukaan harjoitella missä iässä vaan. Hyvä vanheneminen Omilla valinnoilla pystyy Irma Äyräväisen mukaan vaikuttamaan iän tuomiin muutoksiin. Aktiivinen & luonnollinensisältää parhaiten imeytyvät ja aktiiviset muodot Aktiiviset B-vitamiinit ovat mikrobiperäisiä, luontaiset B-vitamiinit on saatu kvinoa-kasvin iduista uuttamalla Sisältää sekä aktiiviset että luontaiset kasvi- peräiset B-vitamiinit Vahvistettu luontaisilla bioflavonoideilla, sekä täyden spektrin B-vitamiineilla     WWW.BIOMED.FI B-vitamiinit auttavat väsymykseen ja uupumukseen, sekä tukevat hermoston normaalia toimintaa. Täyden spektrin magnesiumvalmiste, johon on tarkoin valikoitu parhaiten imeytyvät magnesiumin muodot! Sisältää täysin luonnollisen aktiivisen magnesiumkompleksin sekä Concentrace®- hivenainekompleksin Sisältää tehokkaasti imeytyviä magnesiumke- laatteja, sekä magnesiumin hyötykäyttöä tehostavat aktiiviset B6- ja C-vitamiinit 6 HHy väy vä EElämälämä ”Dreijaaminen on hyvin kokonaisvaltaista pään ja käden yhteistyötä, joka vaatii hyvää keskittymistä. Keramiikan tekemisessä on jotain hyvin rauhoittavaa”, toteaa Pekka Orpana. HHy väy vä EElämälämä 7 → Kun työ stressaa ja hoidettavat asiat ovat henkisesti raskaita, mielenrauha voi löytyä käsillä tekemisestä. Pekka Orpanan keramiikkaharrastus alkoi vastapainona työlle. Teksti: Tarja Pitkänen ”Keramiikkatyö tuo mielenrauhaa” T uolloin YK-edustuston tehtävissä työskennellyt Pekka Orpana meni kera – miikkakurssille pystyäk- seen irtautumaan työ- asioista. Sittemmin alka- nut suurlähettilään työ vei kuitenkin niin paljon aikaa, että harrastus oli jätettävä. Nyt eläkkeellä hän on vihdoin voinut jatkaa keramiikan tekemistä. Käsintehdyssä keramiikkaesineessä on jotain ikiaikaista, ylisukupolvista ja syväs – ti inhimillistä. ”Kun katsoo vaikkapa Perun alkuperäis – kansojen keramiikkaa, tuntee yhteyden men- neisiin aikoihin ja ihmisiin, jotka noita esi- PEKKA ORPANA, 69 Syntymäpaikka: Helsinki Asuinpaikat: Helsinki ja Äkäslompolo Koulutus: oikeustieteen kandidaatti, varatuomari Ammatti: diplomaatti, eläkkeellä Harrastukset: keramiikan tekeminen, laadukkaat elokuvat Perhe: puoliso varanotaari Paula Kuru-Orpana, 36- ja 32-vuotiaat pojat Käsintehdyssä keramiikkaesineessä on jotain ikiaikaista, ylisukupolvista ja syvästi inhimillistä. neitä tuhansia vuosia sitten tekivät”, Pekka Orpana sanoo. ”Ja kun itse tekee, siinä on jotakin rauhoit- tavaa, suorastaan meditatiivista. Dreijaami- nen on hyvin kokonaisvaltaista. Yhteys päästä sormenpäihin vaatii vahvaa keskittymistä. ”Saven äärelle hiljentyessäni koen olevani osa ’savikansaa’, ihmisyyden historian ytimes- sä. Tuo yhteys on ihan todellinen jo geeni- perimämme kautta, vaikka emme yhdistäi- si siihen mitään metafyysistä.” Keramiikan historia jatkuu kauas kirjoite- tun historian taakse, tuhansia vuosia sitten olleeseen aikaan. Mutta perusasiat ovat tänä päivänä aivan samoja kuin menneinä aikoina. ”Samoja sekä hyvässä että pahassa. Pol- tettu ja lasitettu keraaminen esine ei häviä, se jää. Voin tietenkin miettiä, mikä on vas – tuuni siitä, että tekemäni esineet hyvin mah- dollisesti jäävät olemaan tuhansiksi vuosiksi. Mutta teen kyllä aika hyvällä omallatunnolla näitä töitä, kun kuitenkin luon esineitä käsin. Teollinen massatuotanto on ekologisesta nä- kökulmasta eri asia.” Orpanan töitä ollut esillä useissa paikois – sa, ja niitä on myös mennyt kaupaksi. Nyt on juuri päättymässä ensimmäinen koko – naan oma näyttely Laukaassa Peurungan kyl- pylähotellissa. 8 HHy väy vä EElämälämä ”Olen iloinen, että näyttely toteutui. Olen saanut todella hyvää palautetta siitä.” Näyttelyn nimi oli Vedestä, maasta, ilmas – ta ja tulesta. Siis elämämme peruselementit. VASTAPAINOA TYÖLLE ”Minulla on aina ollut taustalla vahva kiin- nostus taiteeseen eri muodoissan”, Orpana sanoo. Nuoruudesta asti hän ollut viehättynyt kä- sillä tekemisestä, ja on hän toki tehnytkin. Nahkatyöt hän aloitti vaihto-oppilasvuote – naan Yhdysvalloissa, ja myöhemmin tienasi opiskelurahojakin myymällä töitään Kaup – patorilla. Myös monenlainen rakentaminen on kiinnostanut. Orpana on koulutukseltaan oikeustieteen kandidaatti. Valmistuttuaan hän toimi syyttä- jänä, puolustajana ja oikeuden jäsenenä kolme vuotta, kunnes pyrki ulkoministeriön palve- lukseen, ja siellä ura kestikin yli 40 vuotta. Hän on työskennellyt ulkomaan edustustos- sa Etelä-Afrikassa, YK-edustustossa New Yor- kissa, Lontoossa, Algeriassa ja Marseillessa sekä energia- ja ilmastosuurlähettiläänä Hel- singissä, ja Suomen suurlähettiläänä Perus- sa, Serbiassa ja Japanissa. Hän jäi eläkkeelle vuonna 2022. Keramiikan tekemisen hän aloitti New Yorkissa keraamikko Elsbeth Woodyn oh – jauksessa noin 30 vuotta sitten. ”Ostin itselleni 40-vuotislahjaksi keramiik- kakurssin. New Yorkin aika oli Orpanalle joiden – kin työtehtävien osalta henkisesti raskasta ja stressaavaa. ”Hoidin silloin YK-tehtäviä, muun muassa Balkanin sodan raportointia, sen käsittelyä turvallisuusneuvostossa, rauhan agendaa Keramiikan tekemisessä tarvitaan monenlaisia työvälineitä. Pekka Orpana työskentelee Erkki Steniuksen pajalla Tapanilassa Helsingissä. ”Olennaista on tekemisen ilo ja vapaus.” HHy väy vä EElämälämä 9 →Pekka Orpana haluaa oppia ja kokeilla monenlaisia eri tekniikoita keramiikanteossa. Töistään hän on saanut paljon positiivista palautetta. 10 HHy väy vä EElämälämä sekä rauhanturvajoukkojen ja siviilien krii- sinhallinnan asioita. Joihinkin tehtäviin liit- tyi paljon ikävää.” Keramiikkakurssi oli vastapainoa työn vaa- tivuudelle. Paikka, jossa pääsi irtautumaan vaikeista asioista. ”Ne olivat hetkiä, jolloin tunsin olevani onnellinen. Silloin minulla syntyi voimak – kaasti yhteys saveen.” Orpana kokee, että käsillä tekemisessä pääsee rauhoittumaan ja lähemmäs itseään ja ihmisyyttä, vastapainona kiihkeälle elä – mänrytmille, johon nykyinen aika tahtoo ihmistä pakottaa. New Yorkista Orpana siirtyi Etelä-Afrik – kaan. ”Siellä minulla oli mahdollisuus tehdä ke- ramiikkaa kolmen eteläafrikkalaisen keraa- mikon kanssa usean vuoden ajan. Perustai- dot keramiikan tekoon syntyivät sinä aikana. Sittemmin Orpana jatkoi harrastusta muu- tamana kesänä virolaisen keraamikon Marget Tafelin studiolla Muhun saarella Virossa. ”Suurlähettiläsaikanani en kuitenkaan pystynyt jatkamaan keraamiikan tekemis – tä. Suurlähettilään työ on joka suhteessa vaa- tivaa, ja käytännössä ollaan töissä 24/7. Siihen ei voinut yhdistää aikaa vievää harrastusta.” ”Mutta minulla oli onni esimerkiksi Perus- sa tutustua tavattoman mielenkiintoiseen, vanhaan alkuperäiskansojen keramiikkaan. Ja viimeinen suurlähettiläspaikkani Japani oli tietenkin hyvin merkittävä nykyiselle omalle tuotannolleni. Se on varmasti ainakin alita- juisesti vaikuttanut paljon omaan tekemisee- ni ja muotokieleeni. ERI TEKNIIKOIDEN KOKEILUA Orpanalle on erityisen tärkeää tuntea laa- jasti suomalaista keramiikkakulttuuria sekä sen tekijöitä ja verkostoitua heidän kanssaan. ”Tämä ei ole minulle vain omaa tekemis- tä, vaan haluan kokonaisvaltaisesti oppia ym- märtämään keramiikkaa ja keramiikan te- kemistä sekä Suomessa että muualla. Tähän liittyy myös sosiaalinen puoli, olen luonut paljon kontakteja keraamikkoihin. ”Olen tutustunut muun muassa Suomen vanhimman Pot Viapori ry:n ja Arabian tai – deosastoyhdistyksen huippukeraamikkoi- hin. Nämä kontaktit ovat todella positiivisia, tuovat uusia ulottuvuuksia ja antavat paljon.” ”Tavoitteenani on oppia ja kokeilla laajasti keramiikan eri tekniikoita ja prosesseja sekä kehittyä erityisesti dreijaamisessa.” ”Ehkä tavallaan hajotan itseäni aika paljon, mutta toisaalta eri tekniikoiden ja niiden suo- mien mahdollisuuksien oppiminen on mi- nulle tärkeää. Orpanan keramiikka syntyy kuitenkin pääosin intuitiivisesti prosessin aikana ilman tarkempaa etukäteissunnittelua. ”Olennaista on tekemisen ilo ja vapaus.” Orpana arvostaa hyvin monia, erilaisia keramiikan tekemisen tyylejä, joilla voi olla Savi on ikiaikainen materiaali, jota on käytetty esineiden valmistuksessa tuhansia vuosia. HHy väy vä EElämälämä 11 monta ulottuvuutta. Mielenkiintoinen on esimerkiksi japanilainen mingei-tyyli, joka korostaa käyttöesineitä ja niiden epätäydelli- syyttä. Siinä arvostetaan uniikkia käsityötä. ”Kun itse teen keramiikkaa, on kiva pitää mielessä, että epätäydellisyyskin on sallit – tua. Käsin tehdyssä keramiikassa lopputulos- ta ei pysty täysin kontrolloimaan. Sattuman kautta voi syntyä hyvin jännittäviä tuloksia.” OPPIPOJASTA KISÄLLIKSI Orpana on työskennellyt keraamikko Erkki Steniuksen ohjauksessa Tapanilassa Helsin- gissä nyt kolmisen vuotta. Stenius on Ate- neumista valmistunut keraamikko, jolla on takanaan yli 50 vuoden ura. Stenius valmistaa ja myy keraamikkaa pa- jallaan, sekä korjaa vaurioituneita Arabian as- tioita. Hän myös vuokraa tiloja kurssien pitä- miseen ja keraamikan harrastajille. ”Oli minulle aivan ratkaiseva onnenkanta- moinen, että löysin Erkki Steniuksen pajan ja pääsin tänne oppiin. Oppimestarini on sano- nut, että olen edistynyt hyvin, ja on jo nimit- tänyt minut oppipojasta kisälliksi”, Orpana hymyilee. ”Yleensä työskentelen täällä kerran viikos- sa. Viime aikoina kävin useamminkin, kun valmistelin näyttelyäni.” Steniuksen pajan lisäksi Orpana työsken – telee myös Kaapelitehtaalla Septarian työ- tiloissa. ”Siellä teen hiukan erilaisia asioita, koska fasiliteetit ovat erilaiset. Kaapelitehtaalla olen tehnyt levytekniikalla, ja myös drei – jaan, mutta siellä ei ole paljon säilytystiloja, eivätkä ne salli suuria töitä. ”Kaksi päivää viikossa keramiikantekoa on minulle oikein sopiva. Vaikka olen eläkkeel- lä, oleellista on, ettei tämä harrastus kuiten- kaan hallitse koko elämää, vaan ajankäyttö siihen pysyy kohtuullisena. Haluan yhteistä aikaa myös puolison kanssa.” Puoliso Paula Kuru-Orpana on kotoi – sin Äkäslompolosta Lapista. Orpanat viet- tävät myös Lapissa paljon aikaa, käytännös- sä asuvat osan aikaa siellä. ”Meillä on vahva yhteys Lappiin. Puoli – son sukua ja ystäviämme on Lapissa, ja itse- kin olen siellä liikkunut 50 vuotta. Äkäslom- polo on meille toinen koti.” RESIDENSSIT JAPANIIN JA SUOMEEN Tietynlaista jatkumoa suurlähettilään työlle on se, että Orpana on nykyisin japanilaisen Sagan prefektuurin ystävyyssuurlähettiläs, ja on toiminut aktiivisena puuhamiehenä japanilaisten ja suomalaisten keraamikko – jen välillä. Saga on Japanin keskeisimpiä keramiik – ka-alueita. Japonismi on eri aikoina vaikut- tanut hyvin paljon suomalaiseen taiteeseen yleensä, ja myös keramiikkaan. Esimerkiksi monet kultakauden taiteilijamme ovat saa – neet vaikutteita Japanista. ”Yhteydet Japanin ja Suomen välillä ovat tärkeitä. Japanilaiset ja suomalaiset tulevat hyvin toimeen keskenään. Meillä on paljon yhteistä, muun muassa tietty vaatimatto – muus.” ”Kun ajatellaan japanilaista kulttuuria, tie- tenkin se on erilaista, mutta suomalaisilla ja japanilaisilla on yhteistä muun muassa se, miten näemme visuaalisen maailman ja min- kälaista muotokieltä arvostamme.” Orpana on ystävyyssuurlähettilään roo – lissaan edistänyt keramiikkaresidenssin pe- rustamista suomalaisille keramiikkataiteili- joille Sagan Ureshinoon, ja vastavuoroisesti Arabian taideosastoyhdistyksen ja Suomen – linnassa sijaitsevan keramiikkayhteisö Pot Viapori ry:n yhteisen keramiikkaresidens – sin perustamista Helsinkiin sagalaisille ke- ramiikkataiteilijoille. Ureshinon residenssi aloitti toimintansa pari vuotta sitten ja Hel – singin residenssi tänä syksynä. MIELEKÄSTÄ TYÖTÄ ”Varmasti minulla on ollut onni matkassa, että aikanaan hain ulkoministeriöön ja satuin pääsemään. Minulla oli suuri kiinnostus kan- sainvälisiin asioihin. Siihen aikaan mahdolli- suuksia kansainvälisiin tehtäviin oli huomat- tavasti vähemmän kuin nykyisin.” ”Minulla oli myös hiukan ideologinen asenne, halusin tehdä jotakin hyvää maail – massa kehityksen ja rauhan eteen. Ulkomi- nisteriön työ oli se tapa, jossa näitä asioita pystyi tekemään.” 26 vuotta kului maailmalla, kahdeksas – sa eri maassa kaikilla muilla mantereilla paitsi Australiassa. Koko perhe kulki tietys – ti mukana, kun lapset olivat pieniä, poikien aikuistuttua vain puoliso. ”Minulla on ollut hyvin mielenkiintoinen elämä. Olen voinut tehdä itselleni mielekästä työtä hyvin laaja-alaisesti, ja saanut elää eri- laisissa kulttuureissa.” Nyt ihan uudenlaista mielenkiintoa elä – mään tuo keramiikan tekeminen. ”Koen myös, että nyt eläkeläisenä on ää – rimmäisen tärkeää lähteä liikkeelle, että on jokin asia, joka innostaa. Keramiikanteossa on paljon myös fyysisiä vaiheita, joten siinä tulee tavallaan myös tietynlaista liikuntaa. Luova harrastus on monella tavalla hyväse pitää mielen virkeänä.” ”Aikaisempi elämä suurlähettiläänä oli ai- kamoista rumbaa, joten olen tottunut aktiivi- suuteen. En edes osaisi jäädä vain paikalleni.” Orpanalla on keramiikkatöitä varten yritys, Orpana Ceramics. Instagramista kuvia hänen töistään löytyy tililtä orpanace – ramics. HHEE Luova harrastus on monella tavalla hyväse pitää mielen virkeänä.” 12 HHy väy vä EElämälämä Joka yhdeksäs hyödynsi valinnanvapauskokeilua Valinnanvapauskokeilu on ollut käynnissä vuoden, ja joka yhdeksäs suomalainen 65 vuotta täyttänyt on käyttänyt sen mahdollistamia yksityisiä lääkäripalveluita. Valinnanvapauskokeilua on hyödynnetty eniten Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella. Yleisin syy hakeutua vastaanotolle ovat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Koko maassa joka yhdeksäs 65 vuotta täyttänyt hyödynsi kokeilua sen ensimmäisen vuoden aikana. 6 5 vuotta täyttäneiden va- linnanvapauskokeilun alkoi syyskuussa 2025. Kokeilun ensimmäisten 12 kuukau- den aikana Kela maksoi korvauksia 146 436 asiakkaalle, mikä on 10,8 prosenttia Suomen 65 vuotta täyttäneestä väestöstä. Kelan tilastot esitetään korvaus – ten maksukuukauden mukaan, koska käyntipäivän mukaiset tilastot päivit- tyvät jälkikäteen. Osa elokuussa 2026 tehdyistä lääkärikäynneistä ei siis ole vielä mukana tilastoissa. ”Valinnanvapauskokeilussa asioi – neiden osuus 65 vuotta täyttäneistä on kasvanut vähitellen ja vuoden jäl – keen noin joka yhdeksäs on saanut kor- vausta kokeilun palveluista. Kokeilun palvelukäyttö on jäänyt siis vähäisem- mäksi mihin suunnitteluvaiheessa va- rauduttiin. Kokeiluun hakeutumisen tai hakeutumatta jättämisen syitä on selvitetty alkuvuoden aikana kyselyllä ja tuloksia saadaan jo kuluvan syksyn aikana”, kertoo erikoistutkija Riina Hiltunen. Kokeilun käyttöaste vaihteli sen en- simmäisen vuoden aikana suuresti hy- vinvointialueittain. Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella jo joka viides 65 vuotta täyttäneestä väestöstä on hyö- dyntänyt kokeilua. Joillakin alueilla, kuten Kainuussa ja Keski-Pohjanmaal- la, käyttö on jäänyt reiluun kolmeen prosenttiin kokeiluun kuuluvasta ikä- ryhmästä. Kokeiluun on koko sen keston ajan liittynyt mukaan uusia toimijoita. Par- haiten lääkäripalveluita on tarjolla Helsingissä (1,30 lääkäriä/ tuhat 65 vuotta täyttänyttä), Ahvenanmaal – la (1,29) sekä Vantaan ja Keravan hy- vinvointialueella (1,17). Kokeilun en- simmäisen vuoden aikana korvatut yleislääkärikäynnit tuotettiin 333 toi- mipisteessä ja palvelua tuottaneita lää- käreitä oli 1 538. ”Valinnanvapauskokeilun lääkä – reitä on eniten suurimmissa väestö- keskittymissä, kuten Uudellamaalla, HHy väy vä EElämälämä 13 Mikä on 65 vuotta täyttäneiden valinnan- vapauskokeilu? Valinnanvapauskokeilussa 65 vuotta täyt- täneet voivat käyttää yksityisiä yleislääkäri- palveluja julkisen asiakasmaksun hinnalla. Kokeilu alkoi syyskuussa 2025 ja päättyy vuoden 2027 lopussa. Kokeilun tavoitteena on parantaa perus – terveydenhuollon palvelujen saatavuutta, nopeuttaa hoitoon pääsyä, lisätä asiakkai – den valinnanvapautta ja keventää julkisen terveydenhuollon kuormitusta. Samalla ke – rätään tietoa Kela-korvausjärjestelmän ke- hittämiseksi. Kokeilu tukee hoidon jatku- vuutta, mikäli asiakas voi valita toistuvasti saman lääkärin. Käyntien määrää ja palveluiden laajuut – ta rajoitetaan kustannusten hallitsemisek- si. 65 vuotta täyttänyt asiakas voi mennä yksityiselle yleislääkärille enintään kolme kertaa vuodessa alle 31 eurolla per kerta. 1.7.2026 alkaen kokeilua laajennettiin siihen kuuluvien laboratoriotutkimusten sekä röntgentutkimusten osalta Terveystuotekaupoista ja -osastoilta X-Potens ® Tribulus 500 Tribulus terrestris -uutetabletti 500 mg / tabl. 1–2 tabl. päivässä. Pakkaus: 60 tabl. Argisan ® Vahva Arginiinitabletti 1000 mg Monivaikutteinen L-arginiini on aminohappo, jota tarvitaan erityisesti kun elimistö altistuu kovalle rasitukselle. Elimistö tuottaa arginiinia itsekin, mutta arginiinilisästä voi olla hyötyä kovan rasituksen yhtey- dessä. Argisan auttaa säilyttämään vitaalisuuden ja tarmon ja sopii kaikenikäisille edistämään jaksamista. Annostus: 1-3 tablettia päivässä. pakkaus: 60 tabl. MIESKUNNON TUEKSI vireyttä ja kestävyyttä Pirkanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Var- sinais-Suomessa. Kun tarjonta suhteutetaan paikalliseen 65 vuotta täyttäneen väestön määrään, kokeilun lääkäreitä on runsaasti etenkin Ahvenanmaalla ja Satakunnassa”, toteaa Hiltunen. YLI 200 000 YLEISLÄÄKÄRIKÄYNTIÄ Kokeilun ensimmäisen vuoden aikana Kela maksoi korvauksia 65 vuotta täyttäneiden lääkärikäynneistä sekä tutkimuksista ja näyt- teenottomaksuista 14,1 miljoonaa euroa. Ko- keilun kokonaiskustannukset olivat 20 mil- joona euroa, joista asiakasmaksujen osuus oli 5,9 miljoonaa. Yleislääkärikäyntejä korvattiin vuoden aikana yhteensä 204 554 ja tutkimuksia yh – teensä 338 646 kappaletta. Kelan valinnanva- pauskokeilussa korvattavat tutkimukset on valittu sen perusteella, että ne auttavat sel – vittämään yleisimpiä ikääntyneiden tervey- songelmia kuten sydän- ja verisuonitauteja, infektioita ja kilpirauhasen vajaatoimintaa. Eniten vastaanotolle on hakeuduttu tuki- ja liikuntaelinten sairauksien (22%), hengi- tyselinten sairauksien (13%) ja verenkierto- elinten sairauksien perusteella (10%). ”Noin 15 prosentissa käynneistä diagnoo- siksi on kirjattu oire tai poikkeava löydös kuten päänsärky, vatsakipu tai yskä ilman, että sen taustalla olevaa sairautta on tarkem- min määritelty. Nämä ovat tavallisesti ensi- vaiheen käyntejä, joilla voidaan hoitaa oiret- ta tai selvittää mahdollisen sairauden syytä”, sanoo Hiltunen. HHEE 14 HHy väy vä EElämälämä TERVEYSUUTISET Kasvisruokavalio pienentää syöpäriskiä Kasvisruokavaliota noudattavat sairastuvat moniin syöpiin selväs- ti epätodennäköisemmin kuin lihaa syövät sekasyöjät. Muun muassa suo- listosyövät ja rintasyöpä ovat heillä harvinaisempia. Verrattuna sekasyöjiin kasvissyöjät sairastuivat syöpään 13 prosenttia epätodennäköisemmin ja yksittäis- ten syöpien kohdalla yhteydet olivat vielä voimakkaampia. Kasvissyöjien riski sairastua vat- sasyöpään oli 45 %, haimasyöpään 23 %, paksu- ja peräsuolisyö- pään 14 % ja vaihdevuosien jälkei- seen rintasyöpään 19 % pienempi kuin sekasyöjien. Lisäksi melanoo- ma, virtsarakkosyöpä ja non-Hodg- kin-lymfooma olivat heillä noin 20 % harvinaisempia. Vegaaniruokavaliota noudattavat sairastuivat syöpään 23 % epätoden- näköisemmin, kun kaikkia syöpiä tar- kasteltiin yhdessä. Yksittäisiä syöpiä koskevissa analyyseissa esiin nousi vain rintasyöpä, jonka riski oli heillä 20 % pienempi kuin sekasyöjillä. KASVISPAINOTTEINEN pla- netaarinen ruokavalio saattaa tuo- reen tutkimuksen perusteella auttaa välttymään ärtyvän suolen oireyhty – mältä. Tulosten perusteella planetaarista ruokavaliota tarkimmin noudattavil – la todettiin ärtyvän suolen oireyhty- mä noin kolmanneksen epätodennä- köisemmin kuin osallistujilla, joiden ruokavaliot olivat kaukana planetaa – risesta. Yhteys havaittiin kymmen- vuotisessa seurannassa ja etenkin alle 60-vuotiailla ja naisilla. Planetaarinen ruokavalio on ruo – kavaliosuositus, joka pyrkii yhdistä- mään ihmisen terveyden ja maapallon kestävyyden. Siinä suositaan kasvik – sia, hedelmiä, palkokasveja, täysjyvä- viljaa, pähkinöitä ja kalaa ja käytetään kohtuudella kananmunia, siipikarjaa ja maitovalmisteita. Punaisen lihan käyttö pidetään vähäisenä. Ärtyvän suolen oireyhtymä on kiu – sallinen suoliston toimintahäiriö, joka aiheuttaa mm. ripulia, vatsan turpoa – mista, kipuja ja ummetusta. Sitä potee arviolta 10-15 prosenttia väestöstä. Kasvissyöjillä vähemmän ärtyvän suolen oireyhtymää LIIKUNNAN lisääminen, laihduttaminen ja terveelli – sempi ruokavalio saattavat auttaa esidiabetesta sairasta – via välttymään monisairau- delta eli useiden pitkäaikais- sairauksien samanaikaiselta potemiselta. Pelkkä met – formiinilääkitys ei pysty samaan. Tutkimuksen osallistujat oli alun perin satunnaistet – tu intensiiviseen elintapa- ohjelmaan, metformiinihoi- toon tai lumelääkeryhmään. Elintapaohjelmassa pyrittiin painonpudotukseen, liikun – nan lisäämiseen ja rasvan saannin vähentämiseen. Vaikka erot eivät olleet kovin suuria, elintaparyh – mäläisten riski sairastua kahteen tai useampaan pitkäaikaissairauteen yli 20 vuoden seurannassa oli noin viidenneksen pie – nempi kuin lumeryhmäläis- ten. Metformiinin ja lume- ryhmän välinen ero ei ollut käytännössä merkittävä. Elintaparemontti vähentää monisairausriskiä Ihokosketus ei vaaraksi ruoka-aineallergikolle Ruoka-aineallergiaa potevien ei tarvitse pelästyä, jos he vahin- gossa koskevat ruokaan, joka ai- heuttaisi heille allergisen reaktion syötynä. Tuoreen tutkimuksen pe- rusteella ihokontakti aiheuttaa vain harvoin oireita, ja ne ovat yleensä lieviä paikallisia iho-oi- reita. Tutkimukseen osallistui 293 lasta, joista 66 prosentilla oli jokin ruoka-aineallergia ja loput olivat terveitä tai heillä oli vain atopiaa. Osana tutkimusta kaikille lapsil- le tehtiin valvotuissa oloissa al- tistuskoe, jossa allergiareaktioita syötynä aiheuttavia ruoka-aineita pidettiin kyynärvarren iholla 15 minuutin ajan. Tulosten perusteella 84 pro- senttia ruoka-aineallergisista lapsista ei saanut minkäänlaisia oireita, kun he olivat ihokontak- tissa allergeenien kanssa. Noin 15 prosenttia lapsista sai lieviä ja paikallisia ihoreaktioita ja vain yh- dellä prosentilla todettiin laajem- pia iho-oireita, jotka rajoittuivat testattuun käteen. Yksikään lapsi ei saanut anafylaksiaa tai systee- mistä reaktiota. HHy väy vä EElämälämä 15 Koira varhaislapsuudessa pienentää astmariskiä VAUVANA koira-allergeeneille altistuvat saattavat tuoreen tutki – muksen perusteella säästyä astmal- ta muita todennäköisemmin. Analyysin perusteella lapsen riski sairastua astmaan oli noin puolet pienempi perheissä, joiden kodeis – sa oli paljon koira-allergeeneja. Li- säksi näiden lasten keuhkotoiminta oli paremmalla tolalla viisivuotiaa – na riippumatta siitä sairastivatko he astmaa vai eivät. Havainnot tukevat ns. hygienia – hypoteesia, jonka mukaan lapsuu- den infektioiden vähentyminen on lisännyt monia sairauksia, mm. al – lergioita ja astmaa. Jos lapset altis- tuvat monipuolisesti erilaisille bak- teereille, eläinhilseelle ja muille allergeeneille, heidän sairastumis – riskinsä on pienempi. Heikko hy- gienia ja huonot asuinolot voivat kuitenkin myös altistaa monille sai – rauksille. Seinäistunta voi alentaa korkeaa verenpainetta STAATTINEN SEINÄISTUNTA voi tuoreen tutkimuksen mukaan alen- taa korkeaa verenpainetta sairastavien naisten verenpainelukemia. Hyödyt nähtiin potilailla, jotka olivat jo veren – painelääkityksellä. Harjoitukset tehtiin selkä seinää vasten noin 120 asteen polvikulmas – sa istuma-asentoa muistuttavassa asen- nossa. Kahdeksan minuutin ohjelmassa teh – tiin neljä kahden minuutin suoritusta ja 12 minuutin ohjelmassa kuusi kahden minuutin suoritusta taukoineen. Ve – renpainetta ja sykettä seurattiin tunnin ajan harjoituksen jälkeen. Mittausten perusteella vain 12 mi – nuutin harjoitus alensi osallistujien ve- renpainetta, mutta vaikutus oli varsin suuri. Tunti harjoituksen jälkeen osallistuji – en systolinen verenpaine oli keskimää- rin 8-10 mmHg alhaisempi, mitä voi pitää merkittävänä vaikutuksena. Vas – taavanlaiset isometriset eli staattiset li- hasharjoitukset on todettu hyviksi ve- renpaineen alentajiksi aiemminkin. Sähkötupakka yhteydessä sydämen rytmipoikkeamiin Sähkötupakan keuhkohaitat tunnetaan laajalti, mutta niitä käyttävät nuoret saat- tavat olla myös suurentuneessa vaarassa saada sydämen rytmihäiriöitä ja muita sy- dämen rytmin poikkeavuuksia. Sähkötupakkaa käyttävistä lähes kaksi kertaa useammalla todettiin sydämen ryt- mihäiriöitä tai muita sydämen rytmin poik- keavuuksia, tutkimustulokset osoittivat. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että säh- kötupakkaa käyttävistä noin 9 prosentilla ja verrokeista 5 prosentilla todettiin sydä- men rytmiongelmia 7–9 kuukauden seuran- nan aikana. Intensiivinen verenpainehoito ehkäisee avh:n uusiutumista INTENSIIVINEN JA PITKÄ- KESTOINEN verenpainelääki- tys pienentää aivoverenvuotoon sairastuneiden riskiä sairastua uuteen aivoverenkiertohäiriöön, tuore tutkimus osoittaa. Kaikki noin 3 000 potilasta olivat sairastaneet aivoverenvuodon ja saivat joko intensiivistä hoitoa tai tavallista verenpainehoitoa. Keski – määrin kuusivuotisen seurannan aikana intensiivistä hoitoa saanei – den systolinen verenpaine oli kes- kimäärin 127 mmHg ja verrokkien 138 mmHg. Tutkijoiden mukaan intensiivis – tä hoitoa saaneilla oli noin 40 pro- senttia pienempi aivoverenkierto- häiriön uusiutumisriski. 16 HHy väy vä EElämälämä TERVEYSUUTISET Lähde: Uutispalvelu Duodecim UMMETUKSESTA kärsivät saat- tavat olla muita alttiimpia sydämen vajaatoiminnalle ja monille muille sy – dänoireille, tuore japanilaistutkimus osoittaa. Ummetusta voikin mahdol – lisesti pitää yhtenä sydän- ja verisuo- nitautien riskitekijänä. Tutkimuksessa hyödynnettiin yli 1,5 miljoonan keskimäärin 63-vuo- tiaan japanilaisen terveysrekisteritie- toja vuosilta 2014-2022. Noin 12 pro- sentilla osallistujista oli diagnosoitu ummetus ennen seurannan alkua. Ummetuksesta kärsivät sairastuivat sydän- ja verisuonitauteihin noin kol – manneksen todennäköisemmin kuin muut osallistujat, tulokset osoittivat. Ummetus saattaa kohottaa verenpai – netta etenkin, jos ulostaminen vaatii kovaa ponnistelua. On myös mah – dollista, että ummetukseen liittyy suoliston mikrobiomin muutoksia, jotka saattavat johtaa tulehdustiloihin ja sitä kautta suurentaa sydänriskejä. Ummetus voi olla yhteydessä sydänriskeihin Endometrioosi yhteydessä diabeteksen riskiin Endometrioosia potevat naiset saattavat olla muita alttiimpia sai- rastumaan tyypin 2 diabetekseen. Tuoreen yhdysvaltalaistutkimuk- sen mukaan riski havaitaan eten- kin tiettyjä endometrioosin ala- tyyppejä sairastavilla. Endometrioosin suomenkieli- nen nimi on kohdun limakalvosi- rottuma. Siinä kohdun limakal- von kaltaista kudosta esiintyy kohdun ulkopuolella, tavallises- ti vatsakalvon pinnalla pikkulan- tiossa, emättimen ja peräsuolen välissä tai munasarjojen pinnalla. Riski sairastua tyypin 2 diabe- tekseen seurannan aikana oli lähes puolet suurempi naisilla, joilla todettiin endometrioosi, tu- lokset osoittivat. Endometrioo- sia sairastaa noin joka kymme- nes nainen. Kylmät ja kuumat päivät vaikeita sydänsairaille Ruotsalaistutkimuksen mukaan sydämen vajaatoimintaa potevien sairaalakäynnit yleistyvät poikke- uksellisen kuumien kesäpäivien ja kylmien talvipäivien jälkeen. Viime vuonna sama tutkijaryhmä yhdis- ti poikkeuksellisen kuumat ja kylmät päivät myös sydämen vajaatoimin- taa potevien kuolleisuuteen. Kun sairaalatiedot yhdistettiin potilaiden asuinseutujen säätietoi- hin, sairaalakäynnit yleistyivät 2–6 päivän sisällä poikkeuksellisen kylmistä pakkasjaksoista ja kesällä 0–3 päivän sisällä korkeista lämpö- tiloista. Yhteydet olivat sitä voimak- kaampia mitä kuumempia tai kyl- mempiä päivät olivat. Vyötärölihavuus painoindeksiä parempi sydänriskien arvioimisessa PELKKÄ PAINOINDEKSIN määrittäminen ei riitä sydän- ja veri – suonitautiriskin arvioimiseen, vaan sen lisäksi lääkärin olisi hyvä mitata potilaan vyötärön ympärys sekä vyö – tärö-lantiosuhde. Painoindeksin ra- joitteet on tiedetty jo kauan, mutta silti sitä käytetään usein ainoana liha – vuuden mittarina. Yli 260 000 henkilöä seurattiin kes – kimäärin 20 vuoden ajan. Osallistujil- ta oli tiedossa painoindeksit sekä joko vyötärön ympärys tai vyötärö-lan – tiosuhde. Painoindeksin perusteella normaali- ja ylipainoiset sairastuivat tutkittuihin sydän- ja verisuonisai – rauksiin 15–50 prosenttia todennä- köisemmin, jos heillä oli vyötäröliha- vuutta. Vyötärölihavuuden vaikutus oli samansuuruinen painoindeksin mukaan lihavilla. Vastaavasti painoindeksin perus – teella lihavien sydänriskit olivat sel- västi pienemmät, jos heillä ei ollut suurta vyötärömittaa. Tällaisten osallistujien sairastumisriskit olivat samaa luokkaa kuin vyötäröltään hoikkien normaalipainoisten. Äänitteiden avulla tutkijat kehittivät koneoppimis- malleja. Tekoäly tunnistaa alkavat muistiongelmat POTILAAN JA LÄÄKÄRIN välinen keskustelu voi paljastaa te – koälylle potilaat, joiden muisti ja muut kognitiiviset toiminnot ovat jo alkaneet heikentyä. Yhdysvalta – laistutkimuksessa tekoäly pystyi tunnistamaan muistioireista kärsi – viä potilaita analysoimalla vastaan- ottokäyntien äänitteitä ilman erilli- siä muistitestejä. Äänitteiden avulla tutkijat kehit – tivät koneoppimismalleja, jotka tar- kastelivat puheen akustisia omi- naisuuksia, kuten äänenkorkeutta, puheen rytmiä, tauotusta ja niiden vaihtelua. Tutkijoiden kehittämä tekoäly – malli tunnisti oikein 68 prosent- tia potilaista, joilla oli kognitiivista heikentymistä, ja 64 prosenttia po – tilaista, joilla sitä ei ollut. Muistioi- reisiin viittasivat erityisesti puheen epäyhtenäisyys, taukojen vaihteleva pituus ja muutokset äänen voimak – kuudessa. Jos nyt kehitetyt menetelmät osoittautuvat toimiviksi lisätut – kimuksissa, puheeseen perustuva analyysi voi tulevaisuudessa auttaa tunnistamaan potilaita, jotka hyö – tyisivät tarkemmista kognitiivisis- ta testeistä. Näin voitaisiin mahdol- lisesti löytää potilaita, joiden oireet jäisivät muuten huomaamatta. HHy väy vä EElämälämä 17 T U T K I M U S S E L V I T T I T ampereen yliopistossa toteute- tussa tutkimuksessa tarkastel- tiin ikääntyneiden kotona asu- vien muistisairauteen sairastuneiden ihmisten psykososiaalisia tarpeita sai- rastuneiden itsensä ja heidän puolisoi- densa kuvaamana. Tutkimuksessa tunnistettiin seitse- män keskeistä psykososiaalista tarvet- ta: tunnustetuksi tuleminen ja iden- titeetin huomiointi, turvallisuuden kokemus, rakkaus ja yhteenkuulu – vuus, merkityksellinen tekeminen ja ilo, arjessa toimiminen ja toivo, elä – mänhallinta sekä tunteiden ilmaisemi- nen ja niiden hyväksytyksi tuleminen. ”Tutkimuksemme osoitti, että muistisairauteen sairastuneet ihmiset ovat hyvin tietoisia psykososiaalisista tarpeistaan, ilmaisevat niitä aktiivises- ti ja vaativat niiden tunnustamista ja tukea tarpeiden täyttymiseen”, kertoo väitöskirjatutkija Mari Heitto Tampe – reen yliopistosta. Muistisairauteen sairastuneet ih – miset kaipaavat arvostavaa kohtelua, turvallisuuden tunnetta ja mahdol – lisuutta säilyttää oma identiteettin- sä arjen haasteista huolimatta. Tut- kimukseen osallistuneet kuvasivat tarvetta tulla kohdatuiksi yksilöinä, ei sairautensa kautta, ja jatkaa mie – lekkäitä roolejaan, ihmissuhteitaan Muistisairaiden ihmisten psykososiaaliset tarpeet tulisi huomioida paremmin Muistisairauksiin sairastuneiden ihmisten hoidon ja tuen järjestämisessä huomio kohdistuu usein fyysisiin ja lääketieteellisiin tarpeisiin. Kuitenkin hyvinvoinnin kannalta keskeistä on huomioida psykososiaaliset tarpeet, kuten merkityksellisyyden, yhteenkuuluvuuden ja arvostuksen kokemukset, joihin etenevä sairaus voi vaikuttaa. min nostettu esiin. Haastatellut muis- tisairauteen sairastuneet ihmiset esi- merkiksi korostivat toivon merkitystä arjessa sekä tarvetta tulla aidosti kuul- luksi ja emotionaalisesti ymmärre- tyksi. Tulokset myös korostavat, että psy- kososiaaliset tarpeet ovat dynaami- nen, muuttuva ja tilannesidonnainen verkosto. Lisäksi ne näyttelevät tär- keää roolia sairauden eri vaiheissa. Siksi muistisairauteen sairastunei – den psykososiaalisten tarpeiden ja niissä tapahtuvien muutosten huo – mioinnin tulisi olla osa sairastunei- den kokonaisvaltaista tukea koko sai- rauden ajan. ”Tietoisuus muistisairauteen sai – rastuneen ihmisen psykososiaalisista tarpeista, niiden tunnistaminen sekä pyrkimys aitoon ymmärrykseen ovat välttämättömiä lähtökohtia muistisai- rautta sairastavan ihmisen hyvinvoin- nin tukemiselle”, Heitto toteaa. Viime vuosina muistisairauteen sai- rastuneiden ihmisten roolia tieteel- lisessä tutkimuksessa on korostettu yhä enemmän. Sairastuneiden omien kokemusten tutkiminen ja huomioiminen palvelu- jen kehittämisessä on keino vahvistaa laadukkaampia ja aidosti tarpeeseen vastaavia palvelurakenteita. HHEE Tutkimuksen mukaan muistisairauteen sairastuneet ihmiset ovat hyvin tietoisia psykososiaalisista tarpeistaan. Kuva: Gerontologian tutkimuskeskus ja harrastuksiaan. Turvallisuus, sosi- aalinen yhteenkuuluvuus ja mahdol- lisuus vaikuttaa omaan elämään ko- rostuivat vahvasti. TUKEA KOKO SAIRAUDEN AJAN Tutkimus tunnisti psykososiaalisia tarpeita, joita ei juurikaan ole aiem – 18 HHy väy vä EElämälämä Sepelvaltimotaudilla on viisi riskitekijää Pidä huolta sydämestäsi Kardiologian erikoislääkäri Kirsi Korpi hoitaa Sydänkeskuksessa potilaita kaikissa kardiologisissa ongelmissa. Erityisen kiinnostunut hän on sydämen vajaatoiminnan, urheilijoiden sydänongelmien, rytmihäiriöiden, läppäsairauksien, sydänlihastulehduksen ja sydänlihassairauksien hoidosta sekä sepelvaltimotaudin hoidosta. Sepelvaltimotaudissa sydänlihakseen verta vievät sepelvaltimot ahtautuvat rasva- ja kalkkikertymien vuoksi. Sepelvaltimotautia ei voida parantaa, mutta sitä voi ehkäistä terveellisillä elintavoilla, ja myös jo alkanutta tautia voidaan hoitaa. Teksti ja kuvat: Tarja Pitkänen S epelvaltimotauti on Suomessa kan- santauti, sillä sitä sairastaa noin 200 000 ihmistä. Se on vakava ja hengenvaarallinen sairaus, sillä ah- tautuneen ja kovettuneen sepelval- timon tukos voi aiheuttaa äkillisen eli akuutin sepelvaltimotautikohtauksen ja rintakivun. Jos sitä ei päästä välittömästi hoitamaan, koh- taus muuttuu sydäninfarktiksi. ”Sepelvaltimotautia on meillä Suomessa va – litettavan paljon, ja kun ikää tulee lisää, myös taudin ilmaantuvuus kasvaa”, toteaa kardiologi- an erikoislääkäri Kirsi Korpi Sydänkeskuksesta. Työikäisten kuolleisuus sepelvaltimotau- tiin on Suomessa vähentynyt 1970-luvun alusta lähtien merkittävästi, mutta tauti on edelleen suomalaisten yleisin kuolinsyy. Siihen kuolee vuosittain 5 000-6 000 ihmistä. HHy väy vä EElämälämä 19 → MONTA ERI OIRETTA ”Sepelvaltimotauti voi oireilla hyvin monel- la tavalla, ja se hankaloittaa ja viivyttää hoi- toon hakeutumista”, Korpi toteaa. Taudin tyypillinen oire on rintakipupu- ristava tai ahdistava tunne rinnassamutta kipu voi myös säteillä kaulalle, leukaperiin, hartioihin tai vasempaan käsivarteen. Ra – situksessa ilmaantuva ja levossa helpottava rintakipu on usein ensioire. Aina rintakipua ei kuitenkaan esiinny. Muita oireita voivat olla hengenahdistus, suorituskyvyn lasku, väsymys tai rytmihäi – riöt. Joillakin voi olla vain ylävatsa kipeä. Sepelvaltimotautia voidaan hoitaa tehok – kaasti terveellisillä elintavoilla, lääkkeillä, pallolaajennuksella ja ohitusleikkauksella. ”Sepelvaltimotaudilla on viisi riskitekijää: suku, verenpainetauti, korkea kolesteroli, diabetes ja tupakka”, Korpi kertoo. ”Nämä kaikki ovat merkittäviä riskitekijöi- tä, jotka olisi pyrittävä saamaan minimiin. Su- kuaan ei voi vaihtaa, mutta kaikkiin muihin voi itse vaikuttaa.” Jo alkanutta tautia voidaan myös hoitaa ja siten hidastaa taudin etenemistä. Sepelvalti- motaudin aiheuttamia infarkteja hoidetaan liuotushoidolla, pallolaajennuksilla ja lääki – tykselllä. Infarktin jälkeiseen kuntoutukseen kuuluu myös elintapaohjaus. ”Sydänpotilaiden hoito Suomessa perus – tuu erilaisiin ohjeistuksiin. Ei koskaan hoi- deta niin, että tänään hoidettaisiin näin ja huomenna jotenkin toisin.” Hoitoa ohjaa suomalainen käypä hoito -suositus, joka puolestaan nojaa Euroopan kardiologisen seuran ohjeistukseen. Suomen kardiologinen seura ja Suomalainen Lääkä- riseura Duodecim tekevät yhdessä sydänsai- rauksien käypä hoito -suositukset. VERENPAINELÄÄKITYS AJOISSA Verenpainelääkitys tulisi Korven mukaan aloittaa, jos vastaanotolla mitatattu systoli – nen eli yläpaine on yli 140 tai diastolinen eli alapaine yli 90. Kotimittauksessa verenpai – neen tulisi olla alle 135/85. ”Yli 80-vuotiailla tavoitetaso on kuiten – kin 140/85. Verisuonien joustavuus vähenee iän myötä, ja silloin tulee verenpaineen heit- telyä, ja silloin ei ole turvallista pitää rajaa hyvin matalana.” Enää ei uskota aikaisempaan käsitykseen, jonka mukaan verenpaine saisi olla sata plus ikävuodet. ”Monesti edelleen ihminen tulee vastaan- otolle ja kysyy, että kun olen tämän ikäinen, niin paljonko verenpaineeni saa olla.” Viitearvot on määritelty terveille ihmisil- le. Jos sitten todetaan esimerkiksi sepelval- timotauti, verenpaineen tulisi olla 130/80. ”Tavoite siis kiristyy aina, kun tulee jokin sairaus. Emme halua aiheuttaa tarpeetonta kuormitusta sydämelle korkealla verenpai – neella. Jos verenpaine on elimistössä kohol- la, sydän joutuu pumppaamaan verta eteen- päin liian suurta painetta vastaan, ja sydän alkaa kärsiä. Voi tulla sydämen vajaatoimin- taa tai sydämen laajentuma, tai sydän voi paksuuntua. Voi myös tulla munuaisten va – jaatoimintaa. Korkea verenpaine on hankala sairaus sikäli, että potilas ei tunne sitä. ”Se huomataan usein esimerkiksi työterve- ydessä jonkun muun tutkimuksen yhteydes- sä, ja tulee sitten monelle aivan yllätyksenä.” Kardiologin näkökulmasta kohonnutta ve- renpainetta saatetaan joskus seurata liian pit- kään ennen lääkityksen aloittamista. ”Huomaan usein vastaanotolla, että ve – renpaine ollut lievästi koholla jo kauan ja lää- kityksen kriteerit olisivat täyttyneet, mutta mittaustulosten on ajateltu johtuvan ’val – kotakkisyndroomasta’ tai jostakin stressiti- lanteesta, eikä lääkitystä ole aloitettu. Minä sitten kardiologina aloitan lääkityksen.” Verenpainelääkitys aloitetaan pienellä an- noksella, joten lääke ei romahduta verenpai- netta, vaan ainoastaan laskee korkeimmat arvot. Seurannan perusteella sitten arvioi – daan, mikä olisi sopiva lääkeannos. Monella Kotona olisi suositeltavaa olla verenpainemittari, joka näyttää paineen lisäksi sykkeen. Olisi myös hyvä opetella tunnustelemaan pulssia ja sen tasaisuutta esimerkiksi ranteesta. ”Sepelvaltimotaudilla on viisi riskitekijää: suku, verenpainetauti, korkea kolesteroli, diabetes ja tupakka” 20 HHy väy vä EElämälämä Kardiologian erikoislääkäri Kirsi Korpi oli nuorena maajoukketason pikaluistelija, ja lääkäriksi valmistuttuaan hän on työskennellyt vapaa-ajallaan urheilulääkärinä muun muassa luistelun ja jalkapallon parissa. Korpi on myös ollut mukana kehittämässä rytmihäiriöiden diagnostiikkaa parantavia laitteita. lääkkeellä varsinainen vaste tulee vasta 3-4 viikon kuluessa. ’Valkotakkiverenpaine’, eli potilaan jän – nittäminen lääkärissä, on kuitenkin mah- dollinen. Jos vastaanotolla todetaan lievästi koholla oleva verenpaine, olisi hyvä, että poti- las itse mittaisi verenpainetta kotona. Veren- painemittarin voi myös ottaa mukaan töihin ja mitata siellä. ”Minulla oli eräs potilas, jolla oli kotona aivan normaali verenpaine, mutta töissä vähän stressaavamman kokouksen jälkeen se olikin kovasti koholla. Henkinen kuormi- tus saattaa nostaa verenpainetta huomatta- vasti, ja näissäkin tilanteissa lääkitys on ai- heellinen.” KOLESTEROLILÄÄKKEISSÄ VAIHTOEHTOJA Toinen merkittävä sepelvaltimotaudin ris- kitekijä on korkea kolesteroli. Väestötasolla kokonaiskolesterolin pitäisi olla alle viiden. Niin sanotun huonon kolesterolin eli LDL-ko- lesterolin tuli olla alle kolmen. ”Mutta jos on muita riskitekijöitä, kuten diabetesta tai sepelvaltimotautia, alaraja laskee näistä suosituksista. Kun ihmisellä on todettu valtimoissa ahtaumaa, LDL:n ta – voitetaso on 1,4.” Tieto LDL:n merkityksestä valtimotaudis- sa on viime vuosina lisääntynyt. ”Niille, joilla on toistuvia valtimotautita – pahtumia, tavoitetaso on peräti alle yhden. Jos potilaalle joudutaan toistuvasti tekemään pallolaajennuksia, on ollut useita infarkte- ja, on pyrittävä mahdollisimman matalaan LDL-pitoisuuteen.” Korkeaa kolesterolia hoidetaan tyypilli – sesti statiineilla, jotka estävät kolesterolin muodostumista elimistössä. Lääkitys olisi Ahtautuneen ja kovettuneen sepelvaltimon tukos voi aiheuttaa äkillisen eli akuutin sepelvaltimotauti- kohtauksen ja rintakivun. tärkeää aloittaa mahdollisimman suurella siedetyllä annoksella. Jos käy niin, että potilas ei siedä statiine – ja, vaihtoehtoja lääkitykseen on. Statiinien tilalle on tullut useampia uusia lääkkeitä on tullut vuoden sisällä. ”Statiinit ovat kuitenkin edelleen ensisijai- nen lääkealoitus, koska ne myös stabiloivat mahdollisia aikaisempia ahtautumia suonen seinämässä, ja sitä muut lääkkeet eivät tee. Kannattaa kokeilla eri statiineja. Ja tarvittaes- sa voidaan lisätä statiinien rinnalle toinen lääke. Kyllä sopiva kolesterolilääkitys pää – sääntöisesti löytyy.” Korkean kolesterolin hoidossa ruokava – lio on hyvin tärkeä, ja toki muillekin sydän- potilaille. NIKOTIINI VAARALLISTA Perinnöllisyydellä on osuutensa kakkostyy- pin diabeteksen puhkeamisessa, mutta se on myös osittain itse hankittu sairaus. ”Elintavat vaikuttavat siihen paljon. Yli – paino ja liikunnan vähäisyys edesauttavat diabeteksen puhkeamista.” Korven mukaan kakkostyypin diabetes on Suomessa alidiagnosoitu. Monet ovat sairas- HHy väy vä EElämälämä 21 Sydänpotilaan ruokavalio taneet sitä vuosikausia, mutta eivät ole olleet tietoisia taudista. ”Jos suvussa on diabetesta, kannattaa lait- taa ruokailun perusasiat kuntoon, ja myös käydä säännöllisesti sokerikokeissa.” ”Tupakalla on todella huomattava merkitys valtimotaudin kehittymisessä. Kaikki nikotii- nituotteet supistavat verisuonia, ja silloin veri kiertää huonommin. Erityisesti naisille niko- tiinituotteet ovat äärimmäisen vaarallisia.” Nykyisin käytettävät nikotiinipussit ovat kardiologille kauhistus, sillä nikotiinin määrä saattaa olla moninkertainen savukkeisiin ver- rattuna.