078 079HE 7 2026

78 HHy väy vä EElämälämä ” Esimerkiksi jos nivel on kulunut ”lop- puun” ja olet menossa tekonivelleik- kaukseen, se missä kunnossa olet, vaikuttaa myös siihen, miten leik – kauksesta kuntoutuu. Hyväkuntoi- nen ihminen elää entistä ehompaa elämää te- koniveleikkauksen jälkeen, päästessään eroon kivuista”, toteaa fysioterapeutti ja Pharma Nordin lisäravinteiden tuote-edustaja Outi Autionmäki. ”Fysioterapeutin vastaanotolla tapasin ihmisiä, joilla oli runsaasti erilaisia oireita, kipuja, sairauksia tai diagnooseja ja vastaan- otolle tullessa toivotaan taikasauvaa tai ulko- puolista ratkaisua vaivaan. On toki olemassa hierontaa ja muita manuaalisia käsittelyitä, mutta ne eivät useinkaan ratkaise ongelmaa lopullisesti, jollei ihminen pidä huolta kehon- sa nivelten liikkuvuudesta, lihaskunnosta ja tasapainosta liikkumisen ja fyysisen harjoit – telun kautta. Ilman fyysisestä kunnosta huo- lehtimista riski sairastua ja saada kipuoirei- ta on suurempi.” ”Toivoisin että ihmiset löytäisivät jonkin- laisen säännöllisen liikkumisen elämäänsä, eikä ikä ole tässä este eikä edes hidaste, sillä lihaksistomme ja aivomme ovat oppivaisia. Seniori-ikäisenäkin voi hyvin aloittaa har – joittelun ja kehittyä siinä.” TIETOA TARVITAAN ”Tietoa liikkumisen ja lihaskunnon merkityk- sestä on tärkeää saada ihmisille. Keski-ikäi- sestä ylöspäin lihaskunnon merkitys kasvaa siinä miten jaksat, ja myöhemmin edesauttaa toimintakykyisessä ikääntymisessä”, toteaa Outi Autionmäki. ”Useissa Suomen kaupungeissa ja kunnissa myös panostetaan ikäihmisten liikuntamah- dollisuuksiin ja erilaisten palvelujen ja kun- tosalilaitteiden käyttöön järjestetään myös ohjausta. Tiedonkulkua näistä pitäisi enti – sestään tehostaa.” Ylipainon hoidossa ovat usein esillä suolis- tohormeja jäljittelevät, pistettävät glp-1 -pai- nonhallintalääkkeet. ”Käyttäjille painonpudotus voi tuoda uusia haittoja jollei lääkityksen ohella huolehdita ”Vaikka olisit 60-70-vuotias, et ole missään nimessä liian vanha aloittamaan liikuntaa, on se sitten sydän- ja verenkiertoelimistöön vaikuttavaa tai lihasvoimaharjoittelua, mieluiten molempia”, kannustaa fysioterapeutti Outi Autionmäki. ”Säännöllinen liikkuminen ja lihasvoimaharjoittelu hyödyttää ihan kaikkia” ”Säännöllinen liikkuminen, vaikkei se olisi edes tavoitteellista, on suurin ennaltaehkäisevä tekijä tuki- ja liikuntaelinsairauksissa ja tukee hoitoa myös neurologisissa sairauksissa nivelongelmissa. Omasta lihaskunnosta ja säännöllisestä liikunnasta huolenpitäminen hyödyttää ihan kaikkia”, toteaa fysioterapeutti Outi Autionmäki. Teksti: Mari Ahola-Aalto lihasten vahvistamisesta, koska silloin paino putoaa lihaksista. Tämä lisää esimerkiksi os- teoporoosin ja nivelongelmien riskiä.” ”Pääosa lääkäreistä ohjaa, että yhdessä laih- dutuslääkkeiden käytön kanssa pitää aloittaa säännöllinen voimaharjoittelu lihaskunnon säilyttämisen vuoksi. Paino pitäisi saada läh- temään rasvakudoksesta.” VASTUSHARJOITTELUA LIHAKSISTOLLE ”Liikkumisen ja voimaharjoittelun tarve on yleisesti kasvava. Kaikkien ei tarvitse harjoi- tella tavoitteellisesti, mutta vastusharjoittelu on tarpeen kaikille. Kun ikää tulee enemmän, kuntosali on hyvä paikka aloittaa, kunhan harjoitteluun saa myös hyvän ohjauksen.” Ulkokuntosalit ovat loistavia ja lisäksi ve – loituksettomia paikkoja voimaharjoitteluun. HHy väy vä EElämälämä 79 ”Se, että tekee harjoituksia virheellisel- lä tekniikalla tai väärällä painolla, saattaa aiheuttaa keholle enemmänkin ongelmia. Jos esimerkiksi lihasharjoittelu on uutta ja vierasta, siihen kannattaa hakea osaavaa oh- jausta, jotta harjoittelussa pääsee alkuun it- selle mielekkäällä ja sopivalla tavalla. Olen- naisinta kaikessa on, että liikunnasta tulee tapa. Niinhän harvoin tapahtuu, jos liikun – ta ei ole mieluisaa.” ”Vesiliikunta on myös hyvä liikuntamuo- to, mutta harjoittaa enemmänkin sydän- ja verenkiertoelimistöä. Sen oheen olisi hyvä lisätä myös lihasvoimaharjoittelua. Uimahal- leissa on usein kuntosalit ja niissä saatavilla ohjausta”, kannustaa Autionmäki. ”Myös kävelylenkkien tai sauvakävelyn vaikutukset tuntuvat enemmän hengitys- ja verenkiertoelimistössä ja myös niiden oheen tarvitaan voimaharjoittelua. Lihas tarvitsee vahvistuakseen vastusharjoittelua ja silloin tarvitaan väistämättä jokin ulkopuolinen paino.” ”Olisi hyvin tärkeää, että ihmiset ym – märtäisivät harjoittelun välttämättömyyden oman kuntonsa ja hyvinvointinsa kannalta. Jos syystä tai toisesta joutuu vuodepotilaaksi, on kuntoutuminen huomattavasti nopeam- paa ja helpompaa, kun lihaksisto on kunnos- sa. Iän myötä nivelet väistämättä kuluvat ja mitä paremmassa kunnossa lihakset ovat, sitä enemmän ne tukevat niveliä.” ”Nivelkulumaa löytyy suurimmalta osalta ihmisistä jossakin elämänvaiheessa. Nivelten hoito ja kuntoutus, vaikka sitten leikkauk- sen jälkeen, on helpompaa, jos lihasvoima on kunnossa.” ”Säännöllinen liikunta ylläpitää nivelten liikkuvuutta. Jos niveltä ei käytä, nivel jäy – kistyy ja siitä katoaa liikkuvuus, mikä tulee monella vuodepotilaalla ongelmaksi. Se, että käy kävelyllä, pyörälenkillä, vaeltamassa tai hölkkää, kaikki on hyväksi elimistölle ja ni – velille.” ”Tällä hetkellä puheenaiheena on vaihde- vuosiin liittyvä oireilu. +40-vuotiailla nai- silla lihasmassaa menetetään lisääntyvästi estrogeenitasojen laskiessa, ja tätä voimahar- joittelu torjuu tehokkaasti. Tämä on todella tärkeää. Onneksi aiheesta puhutaan paljon, mutta en tiedä puhutaanko siitäkään tar – peeksi.” ”Ja vaikka olisit 60+ vuotias, et ole mis – sään nimessä liian vanha aloittamaan liikun- taa, oli se sitten sydän- ja verenkiertoelimis- tön vaikuttavaa tai lihasvoimaharjoittelua, toki fysioterapeutin näkökulmasta mielui – ten molempia.” LISÄRAVINTEISTA JAKSAMISTA ”Lisäravinteista voi olla paljon hyötyä jaksa- miselle ja nivelistölle. Esimerkiksi ubikinoni, joka meillä Pharma Nordilla on koentsyymi Q10-muodossa on solujen energiatuotannol- le välttämätön vitamiininkaltainen rasva- liukoinen yhdiste. Kehon itsensä tuottaman ubikinonin määrä alkaa pudota 20-25-ikä – vuoden iässä. Nykypäivän 50-60-kymppisen pitää usein kuitenkin jaksaa arjessaan paljon. Jotta saisi ylläpidettyä säännöllistä harjoitte- lua arjessa, ubikinoni-lisä on todella hyödyl- linen. Aktiivitreenaajalle se voi olla hyödyl- linen jo nuorempanakin.” ”Pharma Nordin ubikinonia on tutkittu paljon korkeatasoisissa lääketieteellisissä tut- kimuksissa. Jo 2000-luvun alussa Suomen maajoukkuehiihtäjillä tehtiin tutkimus, jossa todettiin ubikinonin tehostavan harjoittelua ja sekä myös palautumista. Maratonjuoksi- joille tehdyssä tutkimuksessa sen todettiin suojaavan juoksijoita hapettumisvaurioilta rankassa ja pitkässä suorituksessa, muttei niinkään palautumisessa.” ”Ubikinonista saattaa saada apua väsymyk- seen, varsinkin mitä enemmän ikää tulee. Ubikinoni on ravintolisänä niin tutkittu ja suurimmalle osalle täysin turvallinen, sillä on kyse aineesta jota oma kehomme tuot – taa. Poikkeuksena tässä ovat verenohennus- lääkkeen käyttäjät, joilla käytön aloitus eh- dottomasti lääkärin valvonnassa”, painottaa Autionmäki. ”Ubikinoni taas tarvitsee kehossa selee – niä, muuttuakseen energiaa antavasta ubi- kinonista voimakkaaksi soluja suojaavaksi antioksidantiksi eli ubikinoliksi. Ubikino – ni ja seleeni ovat siis pari, joka toimii yh- dessä ja niistä on laadukkaiden tutkimusten mukaan iso hyöty sydän- ja verisuoniterve – ydelle ja jaksamiselle.” ”Tärkeä lisäravinne liikkujalle on myös magnesium, mikä auttaa estämään lihas – kramppeja. Liikkuessa ja hikoillessa kehos- ta poistuu magnesiumia, jonka voi korvata lisäravinteen nauttimisella. Magnesium on mukana myös kehon elektrolyyttitasapainon ylläpitämisessä. Jotta tasapaino pysyy hyvänä, keho tarvitsee magnesiumia.” Nivel tarvitsee liikettä, mutta toistuva liike ja ikääntyminen myös kuluttavat niveltä. Ni- velten toiminnan ylläpitoon suunnattu ravin- tolisä on glukosamiini ja kondroitiini. Ne ovat nivelrustoissa esiintyviä aineita, joita käytet- tän lisäravinteina nivelten hyvinvoinnin tu- kemiseen. Glukosamiini on myös reseptilää- ke niveloireisiin. Jos haluaa ennaltaehkäistä ja olla aikaa edellä tai jos vaikka on lieviä kipuja ja alkavaa kulumaa, voisi olla hyvä idea ottaa glukosamiinia ravintolisänä, jol – loin se huoltaa niveliä. Juoksu kulkenut mukana läpi Outi Autio – mäen oman elämän. Parasta aikaa hän tree- naa tavoitteellisesti maratonille. ”Käytän itsekin näitä mainittuja ravintoli- siä. Haluan jaksaa ja pärjätä ja olen huoman- nut hyötyväni niistä itsekin. HHEE ’’Nykypäivän 50-60-kymppisen pitää usein kuitenkin jaksaa arjessaan paljon.’’

Lisää artikkeleita aiheesta

Kyselytutkimus

Kasvisbarometri 2026: Ravitsemussuositukset eivät tahdo pysyä suomalaisten mielessä

Uudet kansalliset ravitsemussuositukset julkaistiin marraskuussa 2024 tavoitteena lisätä muun muassa kasvisten käyttöä. Suositeltu määrä kasviksia on 500–800 grammaa päivässä. Reilua…

Hyvinvointi

Pohjois-Suomen 60-vuotiaat kutsutaan laajaan terveystutkimukseen

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on seurannut osallistujia jo sikiöajasta lähtien. Yli kuuden vuosikymmenen aikana kertynyt aineisto on tuottanut merkittävää tietoa terveyden ja…

Kansanterveys

Sadan vuoden tutkimus käynnistyy – seuraa kokonaista ikäluokkaa perheineen

Suomessa on kattavat kansalliset rekisterit, vahva tutkimusinfrastruktuuri ja pitkä perinne väestöpohjaisesta tutkimuksesta. Nämä vahvuudet tekevät mahdolliseksi kokonaisen ikäluokan ja heidän…