036 039HE6 7 2026

36 HHy väy vä EElämälämä ” Tuki- ja liikuntaelinongelmat ovat suomalaisilla erittäin yleisiä ja kes – keisimpiä toimintakykyä heikentä- viä terveysvaivoja”, sanoo toimin- nanjohtaja Marja Kinnunen Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry:stä. Vuonna 2025 tuki- ja liikuntaelinongelmat kirjattiin perusterveydenhuollon avokäynnin syyksi noin 7,5 miljoonaa kertaa. Yleisimpiä tule-ongelmia ovat selkäkipu, polven tai lonkan artroosi eli nivelrikko ja niskakipu. Polven ja lonkan tekonivelleik – kauksia tehdään vuosittain kymmeniätuhan- sia. Osteoporoottisia murtumia arvioidaan sattuvan vuosittain noin 40 000. Kinnusen mukaan alaselkäkipu on yleisin tuki- ja liikuntaelimistön vaiva. ”Lähes jokainen kokee alaselkäkipua jos – sain elämänsä vaiheessa. Kivun ennuste on yleensä hyvä, mutta noin joka neljännellä oireet pitkittyvät ja selkäkivun uusiutumi – nen on tavallista.” ENSISIJAISESTI LÄÄKKEETÖNTÄ HOITOA Tuki- ja liikuntaelinterveyteen ei Kinnus- en mukaan ole mitään yksittäistä temppua, tiettyä liikuntalajia tai ihmedieettiä. Se ra – kentuu vuosien mittaan arjen perusasiois- ta: liikkeestä, lihasvoimasta, riittävästä ra- Tuki- ja liikuntaelinterveyttä rakennetaan arjessa ”Riittävä tuki- ja liikuntaelinterveys antaa ihmisille mahdollisuuden liikkua, tehdä työtä, selviytyä arjessa ja osallistua itselle tärkeisiin asioihin”, sanoo toiminnanjohtaja Marja Kinnunen Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry:stä. Teksti: Liisa Airaksinen ”Lähes jokainen kokee alaselkäkipua jossain elämänsä vaiheessa. Kivun ennuste on yleensä hyvä, mutta noin joka neljännellä oireet pitkittyvät ja selkäkivun uusiutuminen on tavallista.” HHy väy vä EElämälämä 37 → vinnosta ja unesta, tupakoimattomuudestasekä siitä, että kipujen ilmaantuessa kehoa uskaltaa edelleen käyttää. ”Akuutissa selkäkivussa tärkeimpiä hoi – tokeinoja ovat tilanteen ymmärtäminen, ta- vallisten arjen toimintojen jatkaminen ja as- teittainen paluu normaaliin liikkumiseen. Pitkittyneessä selkäkivussa harjoittelusta on hyötyä. Tutkimusnäyttö ei kuitenkaan osoita, että olisi olemassa yksi ylivoimainen harjoit- telumuoto.” Kinnunen muistuttaa, että esimerkiksi Käypä hoito -suositusten mukaan selkäki – vusta kärsivän on hyvä tietää, että tavalli- sissa röntgenkuvissa todettavat ns. kuluma- muutokset ovat melko tavallisia. ”Kulumamuutoksia voi olla sekä selkävai- vaisilla että oireettomilla, eikä niillä ole voitu osoittaa olevan yhteyttä selkäkipuun. Ne ovat ikään ja ikääntymiseen liittyviä muutoksia, joita tulee kaikille.” Artroosi eli nivelrikko on yleisin nivel – sairaus. Sen hoidossa keskeisiä asioita ovat liikunta ja lihasvoiman harjoittaminen, tar – vittaessa painonhallinta sekä kivun asian- mukainen hoito. Vaikeassa nivelrikossa voidaan tarvita te – konivelleikkausta, mutta suurta osaa nivel- rikosta hoidetaan ilman leikkausta. Polven artroosin osalta 20 prosenttia potilaista ei itse asiassa hyödy leikkauksesta. Kaikilla hyvinvointialueilla on fysiotera – peutin suoravastaanotto, jonne pääsee ma- talalla kynnyksellä, jos tule-kivut tuntuvat siltä, että kaipaa ammattilaisen apua. ”Tarvittaessa potilas ohjataan lääkärille. Osteoporoosi ja murtumat sekä reumasai – raudet tarvitsevat oman, sairauteen perus- tuvan hoitonsa”, Kinnunen sanoo. ”Joka tapauksessa lääkkeetön hoito on tär- keintä hoitoa. Liikunta on myös monien tu- le-vaivojen hoitoa, ei vain niiden ennaltaeh- käisyä. Esimerkiksi artroosissa säännöllinen terapeuttinen harjoittelu vähentää kipua ja parantaa toimintakykyä. Pitkittyneessä ala – selkäkivussa liikunta ja harjoittelu ovat kes- keinen osa hoitoa.” KOSKAAN EI OLE MYÖHÄISTÄ ”Tuki- ja liikuntaelimistö tarvitsee liikettä ja kuormitusta. Lihas vahvistuu, kun sitä käyte- tään. Myös luusto tarvitsee mekaanista kuor- mitusta. Hyvä uutinen on se, ettei koskaan Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry on valta- kunnallinen asiantuntija- ja yhteistyöjär- jestö, jonka tavoitteena on edistää suo- malaisten tuki- ja liikuntaelinterveyttä sekä työ- ja toimintakykyä. ”Liitto kokoaa yhteen alan järjestöjä ja asiantuntijoita ja vie tutkittuun tietoon perustuvia ratkaisuja päätöksentekijöil – le, ammattilaisille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun”, kuvaa toiminnanjohtaja Marja Kinnunen liiton toimintaa. ”Työmme lähtökohtana on, että riittä – vä tuki- ja liikuntaelinterveys antaa ihmi- sille mahdollisuuden liikkua, tehdä työtä, selviytyä arjessa ja osallistua itselle tär – keisiin asioihin.” Tule edistää muun muassa tule-on – gelmien ehkäisyä, vaikuttavia hoito- ja kuntoutuspolkuja, oikea-aikaista kun – toutusta, kansalaisten mahdollisuuksia liikkua sekä näyttöön perustuvan tiedon käyttöä. ”Teemme vaikuttamistyötä, tuotam – me tietoa ja materiaaleja, koulutamme ammattilaisia sekä kokoamme järjestö – jä ja asiantuntijoita yhteistyöhön”, Kin- nunen kertoo. Parhaillaan Tule koordinoi Kansallis – ta TULE-ohjelmaa 2026–2030, jonka ta- voitteena on löytää valtakunnallisia rat- kaisuja suomalaisten tule-terveyden ja toimintakyvyn vahvistamiseen. ”Ajatus on yksinkertainen: kun suo – malaiset pysyvät toimintakykyisinä, siitä hyötyvät sekä ihmiset itse että koko yh – teiskunta”, kiteyttää Kinnunen. ”Lääkkeetön hoito on tärkeintä tule-vaivojen hoitoa.” ”Tule-terveys on yhteydessä myös mielen hyvinvointiin. Toisin sanoen, kipu voi lisätä masennuksen ja ahdistuksen riskiä ja toisaalta masennus tai ahdistus voi lisätä kivun riskiä, sanoo toiminnanjohtaja Marja Kinnunen Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry:stä. Mikä on Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry? 38 HHy väy vä EElämälämä Omatoimisuuden tueksi Liitto tarjoaa verkossa suomentule.fi materiaaleja tule-terveyden omahoi – toon. Tutustu esimerkiksi: l Helpompi tapa -materiaalit autta – vat pohtimaan, miten voisi lisätä it- selle sopivia asioita omaan arkeen- sa joko liikunnan, monipuolisen syömisen, savuttomuuden tai alko – holin kohtuukäytön osalta. l Kivun omahoidon materiaaleista löytyy tietoa kivusta ja työkaluja it – selle sopivien kivunhallintakeinojen löytämiseksi. Liikkuminen ylläpitää nivelten vetreyttä ja liikkuvuutta, lihasvoimaa, tasapainoa ja liikehallintaa sekä auttaa säilyttämään toimintakykyä ikääntyessä. ole liian myöhäistä aloittaa. Lihaskuntoaan voi parantaa vielä 100-vuotiaanakin”, Kin – nunen kannustaa. Liikkuminen ylläpitää nivelten vetreyttä ja liikkuvuutta, lihasvoimaa, tasapainoa ja liikehallintaa sekä auttaa säilyttämään toi – mintakykyä ikääntyessä. Luuston kannalta erityisen hyödyllistä on lihasvoimaa kehittä- vä ja luuta kuormittava liikunta. Kinnunen vinkkaa, ettei terveyden edis – tämisen tarvitse välttämättä tarkoittaa var- sinaista liikuntaharrastusta. ”Kävely, portaiden käyttäminen, pihatyöt, työmatkaliikkuminen ja istumisen tauotta- minen ovat kaikki hyödyllisiä. Jokainen askel lasketaan.” Kinnusen mielestä parasta on sellainen lii- kunta, joka tuo iloa. Lisäksi on tärkeää, että sitä tulee tehtyä säännöllisesti. HHy väy vä EElämälämä 39 ”Kun kipuja ilmaantuu, on tärkeää, että kehoa uskaltaa silti käyttää.” Helpohko konsti lisätä liikkumistaan on päättää kävellä joka päivä jotakin satoja metrejä. Upea saavutus aja vielä upeampaa on, jos matkaa pystyy pidentämään vaikka- pa 50 metrillä päivittäin tai joka toinen päivä. Pitkällä aikavälillä lenkille tulee pituutta jo aika lailla ja samalla mielialakin kohenee. Osana fyysisen kunnon nousua voi parantua myös mielen hyvinvointi. ”Tutkimus ei tue ajatusta yhdestä kaikille parhaasta liikuntalajista. Esimerkiksi pitkitty- neessä selkäkivussa erilaiset harjoittelumuo- dot voivat auttaa, eikä yhtä harjoittelutapaa voida nostaa ylivoimaisesti muiden edelle.” Tuki- ja liikuntaelinterveyden kannalta paras kokonaisuus on yleensä monipuoli – nen. Siihen olisi hyvä kuulua: l kestävyysliikuntaa, kuten kävelyä, pyöräilyä, uintia tai hiihtoa l lihasvoimaharjoittelua l tasapainoa ja liikehallintaa haastavaa liikettä Aikuisille suositellaan vähintään 2,5 tuntia reipasta tai 1 tunti 15 minuuttia rasittavaa lii- kuntaa viikossa sekä lihaskuntoa ja liikehal- lintaa vähintään kaksi kertaa viikossa. ”Suositukseen ei tarvitse päästä kerralla. Jo pienikin liikkumisen lisääminen on askel oikeaan suuntaan. Liikuntasuositukset muis- tuttavat myös arjen puuhastelun, riittävän unen ja palautuminen tärkeydestä.” Jos ihmisellä on kipua tai sairaus, liikun – taa voidaan joutua soveltamaan. ”Kipu ei automaattisesti tarkoita, että liikkuminen olisi vaarallista. Monissa tu – le-vaivoissa liikkumisen välttäminen voi päinvastoin pahentaa kipua ja vähentää toi – mintakykyä. Liikkuminen sen sijaan saattaa poistaa tai ainakin lievittää kipua. Fysiotera- peutti osaa auttaa näissä tilanteissa.” HYVÄT ELINTAVAT A JA O Kinnusen mielestä ei ole mitään syytä erot- taa tuki- ja liikuntaelinterveyttä muusta ter- veydestä. ”Samat elintavat, jotka suojaavat sydäntä ja aineenvaihduntaa, tukevat monin tavoin myös liikkumis- ja toimintakykyä.” Monipuolinen ravinto auttaa turvaamaan lihasten ja luuston tarvitsemat rakennusai- neet. Riittävä proteiinin saanti tukee lihas- massan säilymistä. Kalsium ja D-vitamiini ovat tärkeitä luustolle. Kinnunen pitää tupakoimattomuutta on myös tule-terveystekona. Tupakointi on yh – teydessä esimerkiksi luuston heikompaan ter- veyteen ja se haittaa kudosten paranemista. ”Riittävä uni ja palautuminen ovat osa ko- konaisuutta. Huonosti nukutun yön jälkeen kiputuntemus saattaa tuntua voimakkaam – malta. Väsymys myös helposti vähentää halua ja mahdollisuuksia liikkua. Pitkittynyt kipu puolestaan voi häiritä unta, ja syntyy itse it – seään vahvistava ei-toivottu kehä.” HHEE