034 035HE6 7 2026

34 HHy väy vä EElämälämä V ajaa kolmannes maailman väes- töstänoin 1,8 miljardia ihmis- täliikkuu liikuntasuositusta vä- hemmän. Liikuntasuositus on 2,5 tuntia reipastehoista liikkumista tai 75 minuuttia rasittavaa liikkumista viikos- sa, vaikkapa juoksua. Meillä Suomessa menee vielä heikommin. Nykytilanteessa Suomen 20–84-vuotiaista kolme neljästä (76 prosent – tia) liikkuu liian vähän ja 83 prosenttia viettää liikaa aikaa paikallaan. Liikkumattomuudes- ta puhutaan, kun yksilö liikkuu viikoittain liikuntasuosituksia vähemmän. Paikallaan – ololla tarkoitetaan yli kahdeksan tuntia pai- kallaan olemista päivässä oletuksella, että valveilla ollaan 16 tuntia. Liikkumattomuus on ongelmallista vii – meistään, kun ollaan ihmisen terveyttä ja toimintakykyä uhkaavalla tasolla. Silloin puhkeaa sairauksia ja elinpäivät vähenevät, unohtamatta terveydenhuollon miljardiluo- kan kustannuksia. Tuore opetus- ja kulttuu- riministeriön julkaisema raportti kertoo, että me suomalaiset vietämme valtaosan valveilla- olostamme paikallaan, joko istuen tai maaten. Iän myötä paikallaanolo yleensä lisääntyy, liikkuminen vähenee ja kunto heikkenee. 7 000 ASKELTA RIITTÄÄ UKK-instituutin raportin mukaan työikäiset ottavat keskimäärin 7 247 askelta päivässä, naiset 7 378 askelta ja miehet 7 115 askelta. Pitkään 10 000 päivittäistä askelta on pidet – ty tavoiteltavana, mutta oleelliset terveys- hyödyt saa jo selvästi pienemmällä määrällä. Laaja, usean tutkimuksen tuloksia yhdistä- nyt katsaus ja meta-analyysi osoitti, että jo 7 000 askelta päivässä riittää pienentämään kokonaiskuolleisuutta ja tuo merkittäviä ter- veyshyötyjä. Terveyteen liittyvät lisähyödyt 10 000 päi- vittäisen askeleen jälkeen olivat sairauksien ennaltaehkäisyä ja kuolleisuutta ajatellen vaa- Liiallinen istuminen määritellään yli kahdeksan tunnin paikallaanoloksi valveilla ollessa ja liikkumattomuudella tarkoitetaan tässä, ettei yksilö täytä liikuntasuosituksia, joka on vain reilut 20 minuuttia päivässä. Mitä liikkumattomuus maksaa? VARAA TALLELOKERO ALK. 21,09€/KK* Pidä tärkein turvassa. Tallelokeropalvelumme tekee omaisuuden säilyttämisestä turvallista, helppoa ja vaivatonta. Varaa oma tallelokero asiointipisteestä, verkkosivuiltamme tai asiakaspalvelustamme! JALONOM HELSINKI, Mannerheimintie 114, ma-pe 10-17, la 10-15 JALONOM LAHTI, Ajokatu 83, ma-pe 10-17, la 10-15 JALONOM ESPOO, Vanha Maantie 1, ma-pe 10-17 Soita ja varaa: 09 5127298 *Hinta vuosisopimuksella. timattomia. Tämän tutkimuksen mukaan sydän- ja verisuonisairauksien, syövän, kak – kostyypin diabeteksen, dementian, masen- nusoireiden ja kaatumisen riski pieneni jo 7 000:n päiväaskelmäärillä. Fyysinen inaktiivisuus voidaan jaotella liikkumattomuuteen ja istumiseen. Liika is – tuminen ja liikkumattomuus ovat itsenäisiä sairauksien riskitekijöitä. Voit istua liikaa, vaikka liikkuisit paljon. Liiallinen istumi – nen määritellään yli kahdeksan tunnin pai- kallaanoloksi valveilla ollessa ja liikkumat- tomuudella tarkoitetaan tässä, ettei yksilö täytä liikuntasuosituksia, joka on vain reilut 20 minuuttia päivässä. Terveellistä, liikunnal- lista elämäntapaa noudattavat ovat yleensä varsin terveitä. MILJARDILUOKAN KUSTANNUKSET Vähäinen liikunta aiheuttaa karkeasti kolme prosenttia koko Suomen terveydenhuollon kustannuksista: tämä tarkoittaa noin 700 mil- joonaa euroa vuosittain. Lasku yksinomaan liiallisesta istumisesta on yli kaksi kertaa enemmän, Suomessa vuosittain noin 1,5 mil- jardia euroa, ja liikkumattomuus aiheuttaa vastaavasti 3,2–7,5 miljardin euron kustan – nukset, laskentamallista ja mukaan otetuis- ta tekijöistä riippuen. Arvio on UKK-insti- tuutin nettisivuilta. Miljardiluokan kustannuksien taustalta löytyy suoria sairauden aiheuttamia kustan- nuksia, jotka liittyvät muun muassa kakkos- tyypin diabetekseen, eri syöpiin, murtumiin, masennukseen ja aivoverisuonisairauksiin. Näiden lisäksi sairauspoissaoloista, työkyvyt- tömyyseläkkeistä ja ennen- aikaisista kuole- mista syntyy epäsuoria kustannuksia. Kun nämä yhdistetään, nousevat kustannukset 4,7 miljardiin euroon vuosittain. Liikkumal- la voimme säästää yhteiskunnan niukkoja varoja. Onko meillä varaa jättää tämä huomiotta? Ei. Päinvastoin, tässä on aihetta yhteiskun- nalliselle keskustelulle. Hyvä fyysinen kunto auttaa jokaista meistä jaksamaan ja suoriu- tumaan oman arjen haasteista. Samalla vä- henee monien pitkäaikaissairauksien vaara. Sekä arkiliikunta että urheilun harrastami – nen toimivat sairauksien ehkäisyssä. Teoriassa väestön liikkumattomuuden vuosittain aiheuttamat miljardikustannuk – set voitaisiin välttää, jos koko Suomen kansa liikkuisi terveysliikuntasuosituksen mukai- set 2,5 tuntia viikossa. Eikä tämä vaadi ma- ratonin juoksemista, ihan pelkkä kävelemi- nen riittäisi, 20 minuuttia päivittäin. Meistä jokaisen on perusteltua lähteä liikkumaan. Tyylin ja lajin jokainen valitkoon itse. HHEE Lähde: Nina Kaseva: Askel kerrallaanLääkärin juoksuopas. Docendo 2026