024 027HE6 7 2026

24 HHy väy vä EElämälämä Eikö puhe kuulu? Ikäkuulo kannattaa hoitaa Ikään liittyvä kuulonalenema tarkoittaa hitaasti etenevää ja yleensä symmetrisesti molemmissa korvissa esiintyvää kuulon heikkenemistä. Teksti: Kati Wikström S uurimpana syynä kuulon heikke- nemiseen ikäihmisillä ovat geenit eli kyseessä on periytyvä vaiva. ”Osalla kuulon aleneminen saattaa johtua altistuksesta melul- le työelämän aikana tai yhtäkkisestä kovan äänen altistuksesta”, kertoo Kuuloliiton asian- tuntija Maarit Honkasola. Ikään liittyvää kuulon alenemaa katsotaan olevan kolmea erilaista muotoa, jotka ovat sensorinen, metabolinen sekä neuraalinen kuulon alenema. Koska muotoja on monia, näkyvät ne myös erimuotoisina kuulon oi – reina. Sensorisen ikäkuulon keskeinen syy on simpukan värekarvojen vahingoittuminen. Metaboliseen ikäkuuloon liittyviä muutok – sia esiintyy korvan simpukan ulommai- sessa seinämässä sijaitsevan simpukan ai- neenvaihdunnasta vastaavassa rakenteessa. Ikäkuulossa toisen puheesta on vaikeaa saada selvää, erityisesti hälyssä. HHy väy vä EElämälämä 25 → Neuraalisessa ikäkuulossa rappeumaa esiin- tyy hermosoluissa, jotka välittävät sähköiset impulssit aivojen kuuloalueille. ”Kuulon alenemiseen ei juurikaan voi vai- kuttaa, kuin suojelemalla kuuloaan esimer- kiksi korvatulpilla ja kuulosuojaimilla kai- kessa melutyössä ja melulle altistuessaan. On hyvä tiedostaa, että vaikkapa perämootto- rin tai ruohonleikkurin ääni voi olla yllät- tävän kova.” Tutkimusten mukaan kolmasosalla 65 vuotta täyttäneistä ja jo kahdella kolmesta yli 75-vuotiaista on todettu jonkinasteista kuulo- nalenemaa. Näistä ikääntyneiden kuulo-on- gelmista yli 90 prosenttia sanotaan olevan ikäkuuloa, jonka taustalla ovat muutokset korvan ja keskushermoston toiminnassa. Siitä ei ole tietoa, kuinka moni kuulonale- nemaa kokevista käyttää kuulokojetta. KORKEAT ÄÄNET KATOAVAT ”Yleisimmin sensorinen ikäkuulo ilmenee siten, ettei korkeita taajuuksia enää kuule. Näitä taajuuksia ovat muun muassa heinä – sirkkojen siritys, lintujen äänet ja puheessa esiintyvät korkeat konsonantit eli K, P, T, S ja H”, listaa Honkasola. Hän painottaa, että ikäkuulossa ylipäätään puheen kuuleminen heikentyy. Puheesta on vaikeaa saada selvää, ja erityisesti tämä ko- rostuu hälyssä. ”Ihmisen aivot kuitenkin mukautuvat kuulon heikkenemiseen ja usein tv sekä radio vain väännetään kovemmalle tai käännetään se paremmin kuuleva korva puhujaan päin.” ”Usein kuulon alenemisesta huomauttaa toinen ihminen. Ikävä kyllä se monesti kui – tataan sillä, että tämä vain puhuu epäselväs- ti”, tietää Honkasola. Lääkäriin kannattaa hakeutua, kun ei saa selvää mitä porukassa puhutaan. Ja viimeis – tään apua tulisi hakea siinä vaiheessa, kun alkaa jättää tapahtumia väliin siksi, ettei kuule kunnolla. KUULOKOJEET KEHITTYNEET ROIMASTI Terveydenhuollossa tehdään peruskuulotut- kimus, jonka tulosten perusteella ohjataan ”Ikään liittyvä kuulonalenema ei vaikuta vain kuulemiseen, vaan myös muistiin ja ajatteluun”, kertoo Kuuloliiton asiantuntija Maarit Honkasola. ”Kuulon alenemiseen ei juurikaan voi vaikuttaa, kuin suojelemalla kuuloaan.” Kuulon heikkenemisestä kannattaa hankkiutua kuulotutkimukseen. tarvittaessa erikoissairaanhoitoon. Kuulo- keskuksessa tehdään tarkempi kuulotutki- mus, jonka seurauksena saa juuri itselleen sopivan kuulokojeen, mikäli sille on tarvetta. ”Kuulokojeet ovat kehittyneet viimeisten vuosien aikana valtavasti. Malleja on run- saasti ja ne ovat hyvin pieniä ja siroja”, kehuu Honkasola. ”Laitteiden helppokäyttöisyys on ollut hyvin pidettyä. Ne ohjelmoidaan omalla pu- helimella, joten esimerkiksi äänen voimak- 26 HHy väy vä EElämälämä kuutta ja suuntaa voi säätää. Erilaisten kuu- lo-ohjelmien avulla voi myös valita haluaako esimerkiksi vaimentaa taustamelun ja vah- vistaa puhetta.” Kuulokojeita on niin paristokäyttöisiä kuin ladattavia. Huolto on myös helppoa, sillä siihen riittää korvakappaleen pesu ja vä- liletkun vaihto tai toisessa kuulokojemallis- sa tipin ja vahasuojan vaihto. Kannattaa myös selvittää, onko oman paik- kakunnan kuuloyhdistyksellä Kuulolähipal- velua, jossa koulutetut vapaaehtoiset neuvo- vat ja auttavat laitteen käytössä sekä huollossa maksuttomasti. KUULO VAIKUTTAA MUISTIIN ”Ikään liittyvä kuulonalenema ei vaikuta vain kuulemiseen, vaan myös muistiin ja ajatte- luun. Hoitamaton kuulonalenema voi lisätä muistisairauksien riskiä, mutta siihen voi vaikuttaa huolehtimalla kuulosta”, valaisee Honkasola. Lancetin komissio (2024) nosti hoitamatto- man heikentyneen kuulon yhdeksi muokat- tavaksi olevaksi muistisairauksien riskiteki- jäksi erityisesti keski-iässä. Hoitamattoman heikentyneen kuulon on todettu nostavan riskiä sairastua muistisairauteen noin seit – semällä prosentilla. ”Ihminen kuulee aivoillaan ja hakee sille vastineen muistinsa puolelta. Ellei kuule ja muistia rasita, aivot laiskistuvat. Tuolloin syntyy rakennemuutoksia kuulon ja muis – tin yhteyksissä.” ”Kuulokojeella tämä tilanne saadaan kor – jattua ja auttaahan se tietysti huomattavasti kommunikointiin”, summaa Honkasola. HHEE Kuuloa kannattaa suojata melutyössä ja altistuessaan koville äänille. ”Ikään liittyvä kuulonalenema ei vaikuta vain kuulemiseen, vaan myös muistiin ja ajatteluun. Kännykkään voi hankkia apin, jonka kautta kuulokojeiden säädöt sujuvat näppärästi. Myös latauslaite on kätevä käyttää. Kuva: Oticon Modernit kuulokojeet ovat pieniä, kevyitä ja helppokäyttöisiä. Tarjolla on monia eri värejä. Kuva: Oticon HHy väy vä EElämälämä 27 Tekniikka avasi äänimaailman Porvoolainen Taira Sarantila käyttää älypuhelimellaan modernia kuulokojetta ja kotona on teknologiaan pohjautuvia apuvälineitä kuulemiseen. Kuva: Sarantilan kotialbumi Vaikeasti kuulovammainen Taira Sarantila iloitsee kuulokojeiden tekniikan huomattavasta parantumisesta ja kokee pysyvänsä mainiosti mukana muuttuvassa maailmassa. ” Minulla on perinnöllinen sensorineu- raalinen kuulovika, joka ilmeni kes- ki-iän kynnyksellä”, kertoo 77-vuo- tias porvoolainen, Taira Sarantila. ”Huomasin, etten kuullut var- sinkaan ulkona kauempana olevien puhet- ta, jolloin minun oli siirryttävä lähelle pu- hujaa. Myöskään takaa tulevasta puheesta en saanut selvää. Hälyssäkin alkoi olla han – kaluuksia seurata puhujaa.” Sarantila hakeutui terveyskeskuksen kautta Helsingin yliopistolliseen keskussai – raalaan kuulontutkimukseen, jossa todettiin selkeä kuulonalenema molemmissa korvissa. Hän sai korvakäytäväkojeen vain toiseen korvaan, kuten tuolloin oli tapana. Yhdellä kojeella kuunneltaessa suuntakuulo puuttui, jolloin äänen tulosuuntaa piti etsiä. ”Totutteleminen uuteen äänimaailmaan vei aikansa. Oma ääni kuulosti omituiselta, äänet tuntuivat teräviltä, kuten ruokailuvä – lineiden kolina, veden lorina tai sanomaleh- den rapina. Ne ärsyttivät.” ”Silti en aina erottanut puhuttuja sanoja. Jouduin huomioimaan, että olin kojekorva puhujaan päin. Teatterikäynnitkin loppuivat, kun en saanut selvää repliikeistä.” ÄLYKKÄÄT APUVÄLINEET ”Muutaman vuoden ajan käytin yhtä kojetta vain ”tarvittaessa” ja liityin Porvoon paikal- liseen kuuloyhdistykseen. Sieltä sain vertais- seuraa, hyviä ystäviä ja roppakaupalla kuu- lotietoutta. Kojeet ovat olleet siitä saakka korvassa koko valveillaoloajan”, toteaa Sa – rantila. Nyt hän on yli 30 vuoden ajan ollut aktii – vinen kuulotoimija yhdistyksen hallitusteh- tävissä. Yli 20 vuotta hän on ollut auttamas- sa Kuulolähipalvelussa. ”Kuuloni edelleen huononnuttua sain mo- lempiin korviin korvantauskojeet, nykyisin näin yleensä toimitaankin. Kuulemiseni hel- pottui ja äänimaailma on parantunut paljon teknologian kehittymisen myötä.” ”Minulla on ollut neljä vuotta käytössäni älypuhelimen Bluetoothin avulla ohjattavat kuulokojeet. Niiden avulla pystyn vaivatta puhumaan puhelimessa, koska ääni tulee suo- raan korvaan. Myös tv:n kuunteluun minulla on apuväline, jonka avulla ääni tulee langat- tomasti suoraan korvaan”, selventää Sarantila. Hänellä on kotonaan hälytyskeskus, joka antaa turvaa. Se sisältää palovaroittimen, ovi- kellon ja herätyskellon. Petauspatjan alla on täristin, joka herättää hälytyksen tullessa. ”Kuulun nyt vaikeasti kuulovammaisiin, sillä kuuloni heikkenee kaiken aikaa ja olen saanut tinnituksenkin kaveriksi. Siitä huo – limatta koen pärjääväni hyvin muuttuvas- sa maailmassa.”