018 023HE6 7 2026

18 HHy väy vä EElämälämä Sepelvaltimotaudilla on viisi riskitekijää Pidä huolta sydämestäsi Kardiologian erikoislääkäri Kirsi Korpi hoitaa Sydänkeskuksessa potilaita kaikissa kardiologisissa ongelmissa. Erityisen kiinnostunut hän on sydämen vajaatoiminnan, urheilijoiden sydänongelmien, rytmihäiriöiden, läppäsairauksien, sydänlihastulehduksen ja sydänlihassairauksien hoidosta sekä sepelvaltimotaudin hoidosta. Sepelvaltimotaudissa sydänlihakseen verta vievät sepelvaltimot ahtautuvat rasva- ja kalkkikertymien vuoksi. Sepelvaltimotautia ei voida parantaa, mutta sitä voi ehkäistä terveellisillä elintavoilla, ja myös jo alkanutta tautia voidaan hoitaa. Teksti ja kuvat: Tarja Pitkänen S epelvaltimotauti on Suomessa kan- santauti, sillä sitä sairastaa noin 200 000 ihmistä. Se on vakava ja hengenvaarallinen sairaus, sillä ah- tautuneen ja kovettuneen sepelval- timon tukos voi aiheuttaa äkillisen eli akuutin sepelvaltimotautikohtauksen ja rintakivun. Jos sitä ei päästä välittömästi hoitamaan, koh- taus muuttuu sydäninfarktiksi. ”Sepelvaltimotautia on meillä Suomessa va – litettavan paljon, ja kun ikää tulee lisää, myös taudin ilmaantuvuus kasvaa”, toteaa kardiologi- an erikoislääkäri Kirsi Korpi Sydänkeskuksesta. Työikäisten kuolleisuus sepelvaltimotau- tiin on Suomessa vähentynyt 1970-luvun alusta lähtien merkittävästi, mutta tauti on edelleen suomalaisten yleisin kuolinsyy. Siihen kuolee vuosittain 5 000-6 000 ihmistä. HHy väy vä EElämälämä 19 → MONTA ERI OIRETTA ”Sepelvaltimotauti voi oireilla hyvin monel- la tavalla, ja se hankaloittaa ja viivyttää hoi- toon hakeutumista”, Korpi toteaa. Taudin tyypillinen oire on rintakipupu- ristava tai ahdistava tunne rinnassamutta kipu voi myös säteillä kaulalle, leukaperiin, hartioihin tai vasempaan käsivarteen. Ra – situksessa ilmaantuva ja levossa helpottava rintakipu on usein ensioire. Aina rintakipua ei kuitenkaan esiinny. Muita oireita voivat olla hengenahdistus, suorituskyvyn lasku, väsymys tai rytmihäi – riöt. Joillakin voi olla vain ylävatsa kipeä. Sepelvaltimotautia voidaan hoitaa tehok – kaasti terveellisillä elintavoilla, lääkkeillä, pallolaajennuksella ja ohitusleikkauksella. ”Sepelvaltimotaudilla on viisi riskitekijää: suku, verenpainetauti, korkea kolesteroli, diabetes ja tupakka”, Korpi kertoo. ”Nämä kaikki ovat merkittäviä riskitekijöi- tä, jotka olisi pyrittävä saamaan minimiin. Su- kuaan ei voi vaihtaa, mutta kaikkiin muihin voi itse vaikuttaa.” Jo alkanutta tautia voidaan myös hoitaa ja siten hidastaa taudin etenemistä. Sepelvalti- motaudin aiheuttamia infarkteja hoidetaan liuotushoidolla, pallolaajennuksilla ja lääki – tykselllä. Infarktin jälkeiseen kuntoutukseen kuuluu myös elintapaohjaus. ”Sydänpotilaiden hoito Suomessa perus – tuu erilaisiin ohjeistuksiin. Ei koskaan hoi- deta niin, että tänään hoidettaisiin näin ja huomenna jotenkin toisin.” Hoitoa ohjaa suomalainen käypä hoito -suositus, joka puolestaan nojaa Euroopan kardiologisen seuran ohjeistukseen. Suomen kardiologinen seura ja Suomalainen Lääkä- riseura Duodecim tekevät yhdessä sydänsai- rauksien käypä hoito -suositukset. VERENPAINELÄÄKITYS AJOISSA Verenpainelääkitys tulisi Korven mukaan aloittaa, jos vastaanotolla mitatattu systoli – nen eli yläpaine on yli 140 tai diastolinen eli alapaine yli 90. Kotimittauksessa verenpai – neen tulisi olla alle 135/85. ”Yli 80-vuotiailla tavoitetaso on kuiten – kin 140/85. Verisuonien joustavuus vähenee iän myötä, ja silloin tulee verenpaineen heit- telyä, ja silloin ei ole turvallista pitää rajaa hyvin matalana.” Enää ei uskota aikaisempaan käsitykseen, jonka mukaan verenpaine saisi olla sata plus ikävuodet. ”Monesti edelleen ihminen tulee vastaan- otolle ja kysyy, että kun olen tämän ikäinen, niin paljonko verenpaineeni saa olla.” Viitearvot on määritelty terveille ihmisil- le. Jos sitten todetaan esimerkiksi sepelval- timotauti, verenpaineen tulisi olla 130/80. ”Tavoite siis kiristyy aina, kun tulee jokin sairaus. Emme halua aiheuttaa tarpeetonta kuormitusta sydämelle korkealla verenpai – neella. Jos verenpaine on elimistössä kohol- la, sydän joutuu pumppaamaan verta eteen- päin liian suurta painetta vastaan, ja sydän alkaa kärsiä. Voi tulla sydämen vajaatoimin- taa tai sydämen laajentuma, tai sydän voi paksuuntua. Voi myös tulla munuaisten va – jaatoimintaa. Korkea verenpaine on hankala sairaus sikäli, että potilas ei tunne sitä. ”Se huomataan usein esimerkiksi työterve- ydessä jonkun muun tutkimuksen yhteydes- sä, ja tulee sitten monelle aivan yllätyksenä.” Kardiologin näkökulmasta kohonnutta ve- renpainetta saatetaan joskus seurata liian pit- kään ennen lääkityksen aloittamista. ”Huomaan usein vastaanotolla, että ve – renpaine ollut lievästi koholla jo kauan ja lää- kityksen kriteerit olisivat täyttyneet, mutta mittaustulosten on ajateltu johtuvan ’val – kotakkisyndroomasta’ tai jostakin stressiti- lanteesta, eikä lääkitystä ole aloitettu. Minä sitten kardiologina aloitan lääkityksen.” Verenpainelääkitys aloitetaan pienellä an- noksella, joten lääke ei romahduta verenpai- netta, vaan ainoastaan laskee korkeimmat arvot. Seurannan perusteella sitten arvioi – daan, mikä olisi sopiva lääkeannos. Monella Kotona olisi suositeltavaa olla verenpainemittari, joka näyttää paineen lisäksi sykkeen. Olisi myös hyvä opetella tunnustelemaan pulssia ja sen tasaisuutta esimerkiksi ranteesta. ”Sepelvaltimotaudilla on viisi riskitekijää: suku, verenpainetauti, korkea kolesteroli, diabetes ja tupakka” 20 HHy väy vä EElämälämä Kardiologian erikoislääkäri Kirsi Korpi oli nuorena maajoukketason pikaluistelija, ja lääkäriksi valmistuttuaan hän on työskennellyt vapaa-ajallaan urheilulääkärinä muun muassa luistelun ja jalkapallon parissa. Korpi on myös ollut mukana kehittämässä rytmihäiriöiden diagnostiikkaa parantavia laitteita. lääkkeellä varsinainen vaste tulee vasta 3-4 viikon kuluessa. ’Valkotakkiverenpaine’, eli potilaan jän – nittäminen lääkärissä, on kuitenkin mah- dollinen. Jos vastaanotolla todetaan lievästi koholla oleva verenpaine, olisi hyvä, että poti- las itse mittaisi verenpainetta kotona. Veren- painemittarin voi myös ottaa mukaan töihin ja mitata siellä. ”Minulla oli eräs potilas, jolla oli kotona aivan normaali verenpaine, mutta töissä vähän stressaavamman kokouksen jälkeen se olikin kovasti koholla. Henkinen kuormi- tus saattaa nostaa verenpainetta huomatta- vasti, ja näissäkin tilanteissa lääkitys on ai- heellinen.” KOLESTEROLILÄÄKKEISSÄ VAIHTOEHTOJA Toinen merkittävä sepelvaltimotaudin ris- kitekijä on korkea kolesteroli. Väestötasolla kokonaiskolesterolin pitäisi olla alle viiden. Niin sanotun huonon kolesterolin eli LDL-ko- lesterolin tuli olla alle kolmen. ”Mutta jos on muita riskitekijöitä, kuten diabetesta tai sepelvaltimotautia, alaraja laskee näistä suosituksista. Kun ihmisellä on todettu valtimoissa ahtaumaa, LDL:n ta – voitetaso on 1,4.” Tieto LDL:n merkityksestä valtimotaudis- sa on viime vuosina lisääntynyt. ”Niille, joilla on toistuvia valtimotautita – pahtumia, tavoitetaso on peräti alle yhden. Jos potilaalle joudutaan toistuvasti tekemään pallolaajennuksia, on ollut useita infarkte- ja, on pyrittävä mahdollisimman matalaan LDL-pitoisuuteen.” Korkeaa kolesterolia hoidetaan tyypilli – sesti statiineilla, jotka estävät kolesterolin muodostumista elimistössä. Lääkitys olisi Ahtautuneen ja kovettuneen sepelvaltimon tukos voi aiheuttaa äkillisen eli akuutin sepelvaltimotauti- kohtauksen ja rintakivun. tärkeää aloittaa mahdollisimman suurella siedetyllä annoksella. Jos käy niin, että potilas ei siedä statiine – ja, vaihtoehtoja lääkitykseen on. Statiinien tilalle on tullut useampia uusia lääkkeitä on tullut vuoden sisällä. ”Statiinit ovat kuitenkin edelleen ensisijai- nen lääkealoitus, koska ne myös stabiloivat mahdollisia aikaisempia ahtautumia suonen seinämässä, ja sitä muut lääkkeet eivät tee. Kannattaa kokeilla eri statiineja. Ja tarvittaes- sa voidaan lisätä statiinien rinnalle toinen lääke. Kyllä sopiva kolesterolilääkitys pää – sääntöisesti löytyy.” Korkean kolesterolin hoidossa ruokava – lio on hyvin tärkeä, ja toki muillekin sydän- potilaille. NIKOTIINI VAARALLISTA Perinnöllisyydellä on osuutensa kakkostyy- pin diabeteksen puhkeamisessa, mutta se on myös osittain itse hankittu sairaus. ”Elintavat vaikuttavat siihen paljon. Yli – paino ja liikunnan vähäisyys edesauttavat diabeteksen puhkeamista.” Korven mukaan kakkostyypin diabetes on Suomessa alidiagnosoitu. Monet ovat sairas- HHy väy vä EElämälämä 21 Sydänpotilaan ruokavalio taneet sitä vuosikausia, mutta eivät ole olleet tietoisia taudista. ”Jos suvussa on diabetesta, kannattaa lait- taa ruokailun perusasiat kuntoon, ja myös käydä säännöllisesti sokerikokeissa.” ”Tupakalla on todella huomattava merkitys valtimotaudin kehittymisessä. Kaikki nikotii- nituotteet supistavat verisuonia, ja silloin veri kiertää huonommin. Erityisesti naisille niko- tiinituotteet ovat äärimmäisen vaarallisia.” Nykyisin käytettävät nikotiinipussit ovat kardiologille kauhistus, sillä nikotiinin määrä saattaa olla moninkertainen savukkeisiin ver- rattuna. ”Kun yhdessä tupakassa on nikotiinia noin 10 milligrammaa, ja siitä elimistöön tulee 1-3 milligrammaa, nikotiinipussi voi sisältää 14-17 milligrammaa, josta elimistöön imey- tyy huomattavan suuri osa, koska se imey- tyy limakalvojen kautta.” Tupakansavu sisältää haitallisia aineita, jotka vaurioittavat verisuonten sisäpintaa, ja tupakointi nopeuttaa valtimoiden rasvoit- tumista ja ahtautumista. Se nostaa pahan LDL-kolesterolin ja triglyseridien määrää sekä laskee hyvän HDL-kolesterolin määrää. HHEE ”Kalaa on hyvä syödä säännöllisesti, 2–3 kertaa viikossa, ja erityisesti rasvaista kalaa, joihin lohi kuuluu.” ”Usein puhutaan paljon siitä, ettei sydänpo- tilas saa syödä raskaita rasvoja ja punaista lihaa, mutta ei niinkään siitä, mitä pitäisi syödä, mutta puhuisin mieluummin siitä, mitä kan- nattaa syödä”, sanoo kardiologian erikoislää- käri Kirsi Korpi. ”Kalaa on hyvä syödä säännöllisesti, 2–3 kertaa viikossa, ja erityisesti rasvaista kalaa. Ja kyllä valkoisessakin kalassa, olkoonpa se kuhaa tai haukea, on ihan hyvä lipidiprofii – li. Maitotuotteista ja punaisesta lihasta saa- tavat transrasvat voisi vaihtaa rasvattomiin vaihtoehtoihin. Vähärasvainen riistan liha on suositeltavaa.” Monista kasvikunnan tuotteista saatava al – fa-linoleumihappo on tyydyttymätön rasva- happo, joka laskee huonoa LDL-kolesterolia. Sitä saa esimerkiksi rypsi- ja rapsiöljystä, veh – nänalkioöljystä, saksanpähkinöistä, chiansie- menistä ja pellavansiemenrouheesta. ”Oliiviöljyssä ei ole alfa-linoleumihappoa, mutta sillä on muita hyviä ominaisuuksia. Kannattaa siis kombinoida erilaisia öljyjä, ja välttää voita ja muita eläinrasvoja paistami – sessa. Kasvirasvoista kookosrasva kuitenkin nostaa kolesterolia.” Kaurassa ja ohrassa on beetaglugaania, joka myös alentaa kolesterolia. Kauran pitää kuitenkin olla keitettyä, tuorepuurossa vaiku – tus ei tule esiin. ”Kun hyvin yhdistelee ruoka-aineita pitkin päivää, selviää pienemmällä lääkemäärälläkin”. ”Nykyisin on rypsiöljyyn tehtyjä juusto- tuotteitakin. Kannattaa lukea tuoteselostei- ta, jotta näkee, minkälaiseen rasvaan mikä- kin on tehty. Monesti huomaan, että vaikka jotakin tuotetta markkinoidaan kasvirasva – tuotteena, siinä saattaakin olla melko iso osa tyydyttynyttä rasvaa.” Monelle on yllätys, että esimerkiksi kalaöl – jykapselit, kuten omega 3 -kapselit, nostavat kolesterolia. ”Niitä ei tule käyttää hyperkolesterole – miassa, veren kolesterolinpitoisuuden epän- ormaalissa nousussa. Ne eivät vaikuta ko- konaiskolesteroliin, ja vaikka ne pienentävät triglyseridipitoisuutta, saattavat ne suurentaa LDL-pitoisuutta. ”Tärkeitä ovat kasvistanolit ja -sterolit. Jos esimerkiksi kasvistanoleja saa 1,5–3 gram – maa, LDL-kolesterolia saa alennettua kym- menen prosenttia.” Kasvistanolit ja -sterolit ovat kasviperäisiä yhdisteitä, jotka alentavat tehokkaasti veren haitallista LDL-kolesterolia estämällä koles – terolin imeytymistä ohutsuolesta. Kasvistanolia on eniten tiivistetyssä muo – dossa tuotteissa, joihin sitä on erikseen li- sätty, kuten joissakin margariineissa, levit- teissä ja jogurteissa. Sitä esiintyy kyllä pieniä määriä myös joissakin ruoka-aineissa, mutta määrät ovat tavallisessa ruuassa niin pieniä, ettei niillä ole kolesterolia alentavaa vaiku – tusta. Kardiologina Korpi ei halua kieltää potilail – ta kaikkea. ”Jos pitää suklaasta, voi aivan hyvin syödä kohtuullisesti yli 70-prosenttista tummaa suk – laata. Siinä on kaliumia ja magnesiumia, ja ihan hyvä lipidiprofiili.” → 22 HHy väy vä EElämälämä Liikunta tärkeää sydänterveydelle Sepelvaltimotautia sairastaa Suomessa noin 200 000 ihmistä. ”Voimaharjoittelua tarvitaan säännöllisesti, koska joka kymmenes vuosi voimatasomme putoaa 30 prosenttia. Liikkuessa pitää hikoilla ja hengästyä viikottain.” R iskitekijöiden välttäminen on tär- keää, mutta sydänterveyden kan- nalta tärkeää on myös liikunta. ”Suomalaiset liikkuvat liian vähän. Jopa meidän ohjeistuksemme on aika vähäi- nen, jos katsotaan vaikkapa UKK-instituutin suosituksia”, sanoo kardiologian erikoislää- käri Kirsi Korpi Sydänkeskuksesta. UKK-instituutti suosittaa sydämen syket – tä kohottavaa liikettä eli reipasta liikkumis- ta ainakin 2 tuntia 30 minuuttia viikossa, tai rasittavaa liikkumista ainakin 1 tunti 15 mi- nuuttia viikossa. Lihasvoimaa, tasapainoa ja notkeutta tulisi lisäksi harjoittaa ainakin kaksi kertaa viikossa. Sydänterveyden kannalta suurempi liikun- nan määrä olisi tarpeen. Euroopan kardiologinen seura suosittaa aerobista kohtalaista tai tehollista harjoitte – lua vähintään 150 minuuttia viikossa, mutta lisäksi kuntosaliharjoittelua kaksi kertaa vii- kossa, sekä venyttelyä ja tasapainoharjoitte- lua kaksi kertaa viikossa. ”Tämä Euroopan kardiologiden seuran oh- jeistus on sikäli mielenkiintoinen, että tarjol- la on oma ohjeistus eri tilanteisiin. On ohjeet esimerkiksindiabeetikoille, ylipainoisille, yli 65-vuotiaille.” EI PELKKÄÄ KÄVELYÄ ”Venyttely ja tasapainoharjoittelu ovat ikään- tyessä erittäin tärkeitä. Kun venytellään sään- nöllisesti, askelpituus kasvaa. Tasapainohar- joittelua tarvitaan, koska iän myötä tasapaino tietenkin heikkenee”, toteaa Kirsi Korpi. ”Voimaharjoittelua tarvitaan säännölli – sesti, koska joka kymmenes vuosi voimata- somme putoaa 30 prosenttia. Ja meidän pe- rusvoimatasomme korreloi reagointiaikaan esimerkiksi kaatumistilanteissa. Jos ei ole HHy väy vä EElämälämä 23 Sydämen asialla Sydänterveyden kannalta nykyistä suurempi liikunnan määrä olisi tarpeen.voimaa, reagointiaika on hidas. Siksi voima- harjoittelua pitäisi tehdä säännöllisesti kaksi kertaa viikossa.” Erityisesti isoja lihaksia tulisi harjoitella kaksi kertaa viikossa, vähintään 8-10 harjoi – tetta, joissa toistoja vähintään 10-25. Liikunnan merkitystä ei voi liikaa koros – taa. Meillä Suomessa kävellään paljon, mutta Korven mukaan tärkeää olisi tehdä muuta- kin kuin kävellä. Liikkuessa kuuluisi hiukan hengästyä ja tehdä intervalliharjoittelua, koska interval – liharjoittelu tuo joustavuutta verisuoniin, mikä iän myötä vähenee. Se myös aktivoi rasva-aineenvaihduntaa aivan eri lailla kuin pelkkä tasainen kävely, jossa ei nostateta sy – kettä. Myös hengitys avautuu eri lailla. Pitää hikoilla ja hengästyä viikottain.” ”Suomessa on monesti ajateltu, että jos sairastaa vaikkapa lievää sydämen vajaatoi – Sydänkeskuksella on kuusi toimipistettä ympäri maata. mintaa tai kohtalaistakin, niin ei saa liikkua. Euroopan kardiologisen seuran ohjeistuksen mukaisesti liikunta kuuluu myös sydämen vajaatoiminta -potilaan ohjelmaan kohtuul – lisen hengästyttävänä, mutta ei kuitenkaan maksimiharjoitteluna.” Kaikille sydänsairauksille on omat liikun- taohjeet. ”Kannattaa keskustella oman lääkärin kanssa siitä, millainen liikunta, millä tehol – la ja kuinka usein sopii parhaiten omaan ter- veydentilaan.” HHEE Sydänkeskus on sydäntauteihin ja niiden en- naltaehkäisyyn erikoistunut yksityinen lääkä- rikeskus, jossa työskentelee kymmeniä ko- keneita kardiologeja. Toimipisteet sijaitsevat Helsingissä, Oulussa, Porissa, Rovaniemellä, Lahdessa ja Torniossa. ”Teemme täällä tarvittavat tutkimukset, kuten sydämen ultraäänitutkimuksia, holter – tutkimuksia, sepelvaltimoiden varjoaineku- vauksia, pallolaajennuksia, ja laitamme tah- distimia. Teemme myös rautainfuusioita”, toteaa Helsingissä toimiva kardiologi Kirsi Korpi. Sydänkeskuksella on uudenaikaista tek – nologiaa hyödyntävä rekka, joka mahdollis- taa kuvantamisen vaikka yhteistyökumppa- neiden pihalla. Sydänkeskus tekee myös yhteistyötä eri kuntien terveyskeskusten ja työterveyshuol – tojen sekä yksityisten terveydenhuollon toi- mijoiden kanssa. Osa asiakkaista hakeutuu itse maksavana tutkimuksiin, osa tulee vakuutusyhtiön kautta ja osa työterveyshuollon lähettäminä. ”Meillä on mielestäni kohtuullinen hinta – taso, edullisempi kuin monella muulla yksi- tyisellä toimijalla. Esimerkiksi puolen tunnin lääkäriaika maksaa meillä 152 euroa ja sydän – filmi 35 euroa. Jos asiakkaan sairaus edellyt- tää, teemme tarvittaessa myös lähetteen jul- kiselle puolelle.” Sydänkeskuksen lääkäreitä on mukana myös valinnanvapauskokeilussa.